View Full Version: Hairiin byatshan tvvh...

hamtdaa-forum index > utga,uran zohiol > Hairiin byatshan tvvh...


Title: Hairiin byatshan tvvh...
Description: hairtdaagaa yaj uchirsnaa ened...


attack_girl - November 7, 2004 04:58 PM (GMT)
Za tegeed olon hvmvvntei bolbol bicheh bailgvi dee! Hairtdaagaa yaj herhen uchirsnaa ergen dursahui and naraa! :love:

attack_girl - November 7, 2004 04:59 PM (GMT)
Uilah erhgui Khair Created by ..i..
Uilah erhgui Khair created by ..i..
Namriin ehen sar ehelj, Mungun Honhnii jingeneh duu chihnee sonsogdoh much oirtsoor, haa saigui tsetseg nogoo haliuraad,ohid huuhnuud ongo ongoor gerelteed, naran hurtel hogjiltoiyoo misheej, huuhed hogshidgui magnai teniin bayar hoor bolj ajil, surguulidaa oroh hemeen yarch dogdolj bsan tsag bol sayhan bogood tun sayhan „£
Hun bur l amraltaa duusch ene tendees irj buten zunii amarsan erch huchee ene jildee oghoor beldej baisan ahui dor Ih-Bayar huvguun als hol erdem surhaar uuriin tursun nutgiig orhin odoh much oirtsoor tuunii setgeld gunig nemen odoh ter udur iig huleen bodrol bodrol iin dund oron butsaj sugarch garah gartsiig olj yadan bodlogoshir ch alhalna, eej aav ni ene buhen tuund hetsuu biagaa gedgiig medeh ch zorig nemen udur hongiig hamtdaa huleene, gevch ene nulims etseg ehees salan odohdoo bus harin baga balchir nasandaa uchirsan zugguihen tuuneesee salan odoh much oirtoj biagaad um.
Udur honog haravsan sum shig ungursuur l neg l medeh d Ih-bayariin yabah udur umnu tulj bitshan Bolroo giin nudend nulimsan bumbulug duurch nudniihen hemjuurees halin ursaj hatsariig ni dagan ursah ter much d Bolroo giin hatsariig dagan ursah buleehen ter nulimsiig Ih-bayar alchuuraar archij ugun za Bolroo bitgii uilaldaa ingeed biahaar chin naiz d ni bur l hetsuu baina sh dee, bid 2 dahin uulzahguigeer salan odoh gej baigaa bish ergeed ene buhen huuchnaaraa, chi biden 2 uchirch bitshan huuhed tei bolno tuun dee bid 2 Enrelt gej ner ugun tiim biz dee, naiz n chamruugaa dandaa zahia bichij utsaar yarij baina harin chi min namaigaa martav daa hemeen nudendee nulims togtoon bolroo d helhed bolroo bi chamaig hezee ch martahgui ee bi chiniihee bitshan babe g gargamaar baina ene much hurdan l boloosoo hemeen Ih-Bayar iin tseejind naaldan zogsono, Bolroo: Ih-bayraa chi manaid ochiod eej aavtai uulzaad yabahgui muu aav chamaig asuugaad l bailaa ingeed hel suraggui yabaad ugvul chamaig gaihan biah daa tee er n odoo hoyuulaa hamt manaid ochii gelee. Ih bayar durtai argagui zuvshuurluu
Bolroogiin haalgaar orhod uuduus n Bolroogiin bitshan huurhun duun Ikhee ah hureed irlee eej eej geed bayarlan guine, ih bayar margaash gehed l ene buheniig orhin odno gej bodon guniglan zogsson ch nuden dahi nulimsaa bolrood haruulah iig ul husen tuuniig zochinii uruund orhod bolroogiin aav buidan deer ee tuhlan suuj sonin garchiglan suuna sain baina uu ta hemeen Ikhee g helhed Amarsanaa ah sain sain minii huu yaagaad oird haragdahgui baina chamaig chin margaash yabah gej baigaa gej sonsloo, um um l davhtsaad amjihgui baina uu ajil turul?
-harin oird jaahan gereer hul hudulguuntei baisan bolhoor irj chadsangui ee bi tegeed yabhaasaa umnu ta nartaigaa neg uulzchihaad yabii gej bodood l irlee hemeen, Amarsanaa ah ih-bayar 2 nileen udaan yaria delgen suuhad utasnii duu tednii yariag taslan ih-bayariig sandalnaasaa bosgohod hurgelee, ih bayar za ahaa odoo bi gertei harihgui bol bolohgui um shig biana margaash erthen yabah bolhoor gert uuriinhuu jaahan umiig yanzalah yostoi„£
Amarsanaa ah bolrood handan Ih-bayar margaash yabah um chin ta 2 t yarih um zunduu l bagaa biah minii muu ohin hamtdaa ochij Ikheegiinhaa huvtsas hunariig yanzlan hani boloh uu?
Durtain argagui bolroo ineemseglen za aavaa geed tsaad uruuluugaa orhod, Amarsanaa ah za Ih-bayar minii huu zorigtoi biagaarai Bolroo goo sanah burdee uurtei erdem nemj biagaarai daa irsnii chin daraa ah n her ih sansniig chin shalga chihnaa geed ineemsegleed turuuvchee uhan 200 dollar gargan tuund uguud duhan deer n unsen minii huu chadnaa geed 2 huuhed ee gargan uguud butsaad orloo
Ter 2 zam deerees taxi barin Ikheegiind orhod, Bolroo Ih-Bayariind oroogui her ih udsanaa gaihan heseg zogson bodlogoshir ch khar alchuuraar huchsan tsagaan ungiin Yamaha tuguldur huur iig haran uuriiguu ene buhend buruutai hemeen uurtei Helen nudend ni nulims duuren zogsono ene bugdiig ajiglaj medsen Ih-bayar tuguldur huuriin tuhai ungursun buhniig odoo hurtle martaagui yabaad n emzeglej bolroo yaasan be? Zugeer uu mini naiz hoyuulaa hamtdaa Hool hiij ideh uu gehed Bolroo ineemseglen unuuh tsagaan ungiin tuguldur huuriin ard ochin suugaad halit meddeg neg durtai solongos duugaa darlaa, teghed ikhee nulimsaa barij chadahguigee medsen shig ugaalgiin uruu oron heseg suuna uilaad ugaalgiin uruunuus garan bolroo ruugaa hair duuren hartsaar haran, bolroo giin hajuud hur j ireed:
-hoyuulaa hamt togloh geed uzie. Geed bolroo giin hajuud suuv
-enen deer daraarai daraa ni ene deer bas ene n deer geed 3 l tovch zaaj uguud
-za eheleh uu? Geed ehellee, itgehiin argagui uyangalag ay dugar ch bilee, ter much hezee ch martdagdahaargui ays borloo giin setgeld buuj urd umnu uzej baisan ter l Korean japanise khairiin movie ii deerhi duunuud shig l gaihmaar adilhan togloj bilee, bolroo yag l teather t biagaa um shig sanagdan buur setgeliig n uyraaj bilee, 2 gar n yag l usnii doldion shig uyhan hudluhiig ni yaana, tsag hugatsaag ter uyed hamtdaa martan ikhee giin nuuurend ineemseglel todron suuhad bolroo ene buhend setgel ni hanan ene buhniig bi hiij chadlaa dahin ene tuguldur huuriin tsaana tuuniigee harlaa hemeen uurtei shivnen Helen nudend ni bayariin nulims duuren Ikheegeesee hezee ch salahgui um chin hemeen uuruu uuriinhuu dotroh huntei yariltsana tuunii darah namuuhan ays n d uyrana suusaar l„£ neg medhed oroi bolchihjee, Bolroo: ulsuj baina uu naiz n neg hool hiigeedhii tegeed chinii umiig erthen beldeed untaj amrii chi min yadarchihan margaash geed ineemseglen unseed bosloo ter 2 hamtdaa hool hiiheer bolov, Ikhee gants chaddag umaa hiiheer bolj ter n tums arilgah bailaa, bolroo ch eejiinhee achaar saihan hool hiigeed surchihsan bolhoor estoi l neg tuun dee uzuuleh gants erdemee gargahaar bolj bilee, haramsaltain ter 2 tevreldej hevteed erhelj baigaad nam untchihsan hool ni tulegdej ehelhed neg serj ochij salgalaa, bolroo ch uuruusuu ichin:
Yaanaa odoo yaahu ? tulchihej. Gehed Ih-bayar zugeeree, bi bugdiig ni idchihne geed ineemseglev
-uuchlaarai namaig, goe hool hiij ugch chadsangui gehed ikhee amsaj uzeed:
Estoi goe baina bugdiig n idnee geed bolroo ruu ineemseglehed ni bolroo unheer uram orj bilee. Ikhee ch tuunii hiisen hooliig bugdiin amtarhan idlee. 2 uulaa erhlen suusaar oroi bolchihson bailaa, yaasan hurdan ch um ve dee shunu ch gesen hamt biah umsan gej bolroo bodoj bilee. Burhan minii husliig medsen um shig yabah geed 2 uulaa garah getel utas dugaran bolroo giin eej n minii ohin ikhee teigee hamt honvol honohgui uu daa geed heleh n ter bolroo ineemseglen eej namaig chamd hani bolood ene d hon gej baina bi tanaid honj boloh uu Ih-Bayaraa?
-za tegvel bi ter uruund untchihii gehed bolroo tuuniig tevren:
chi min uidan shuu dee, hoyuulaa tevreldeed l untchihii, hoyuulaa bol uidahgui setgel amar saihan untan biz dee gehed Ikhee ineemseglen:
-za tegvel chinii husseneer l bolii doo geed uruunduu orloo. Ter 2 Ikhee giin uruund oron tuunii oriig zasan bolroo tuunruu haran:
-erkhem saihan zaluu min, ta khairtai ohintoigoo unguruuh gej biagaa als holiig zorihiin umnuh hamgiin suuliin shuniiinhuu umnu setgegdlee heleeree. Geed tuunluu haran,
-ene shunii saihan dursam biz dee? Geed ineemseglehed Ihbayar tuunruu mash gaihsan hartsaar shirtlee, ter uu ch dugarsangui, bolroo ch sanaa n zovj dotroo uuriiguu zemleed:
-za togloson umaa hongor min, za belen bolloo. Gehed ikhee say l taivshirsan bololtoi bolroo ruu oirton ireed tuuniig tevren naaldaad:
-bi chamd denduu ih khairtai unheer ih hairtai bolohoor uuruu ch zovoh um geed tuuniig unseed gerlee untraalaa. Ene bol anhnii hairt iinhan uruul deer n unssen als holiin zam d garahiin hamgiin suulchiinhen unselt bailaa, ter shunu ih-bayar tuund hursengui. Seruun l hevtehiig n tereer bedej baisan um, setgeldee tuuniig husej baigaag n bolroo meder ch bailaa, gevch uunaas bolj inhuu uuriinhuu setgeliig horiglon hevtene be gej bolroo bodood hariug n olsongui yabsandaa denduu haramsaj bilee. Teghed bolroo tuuniig nadad yamar ariuhan hairaar hairtai um ve gedgiig meder ch bilee. Zaluuchuud ohiduudtai gantshan shunu unguruuguud l haychihdag gej naizuud ni tuun d anhaaruuldag ch harin Ih-bayar bol esregeer ni baisan um. Hoyuulaa buhleeree huvtsastaigaa hevtej baisan bolhoor bolroo buur ch untaj chadahgui bailaa, bolroo semhen Ikhee dee naaldan:
-chi untchihsan uu? Gej shivnehed
-ugui ee, harin chi? Gej asuulaa
-noir hurehgui bainaa geed bosch gerlee asaalaa, 2 uulaa tagtan deer garan sandal deer suuhad bolroo Ih-bayart naaldan:
-2 uulaa aria goe baij bolohgui gejuu? Gehed ikhee duugui neleen suugaad deeshee haran od shirtsen heveer:
-namiag uuchlaarai bi chamd hairtai gej hudlaa yarisan um, bi chamd hairgui gej hellee.
-uu gesen ug um be? Gehed
-bi chamd hairgui um biana anduur ch baisan um shig baina
-chi nadruu haral daa geed boloroo ikhee giin nudruu harhad tuunii hudlaa helj biagaa medersen um. Setgel zurhee huclen biaj tuund hudlaa helj biagaag n bolroo meder ch bailaa.
-hudlaa !!! chi hudalaa helj baian sh dee, chi yaagood ingeed biagaagaa nadad helee ch dee, helchih l dee gehed ikhee uur tiishee haraad:
-bi chamiag huurch baisan um, chi orj untdaa, margaash bi chamaig ugluu hurgeed ugun ugun, gelee bolroo uu ch oilgohgui utgej yadan tuunii nudruu harhad nud n yaligui nulimstai notion bailaa. Bi tuunii shiliig ni avan deer n dussan nulimsiig n archaad butsaagaad zuuj ughud ter min nadruu neg l gunigtai hartsaar harsaar l ....Hezee ch tuuniig iim baihiig haraagui ch ter uu bolroo giin sanaa zovchihloo.
-Nadad helel dee, nadad helee ch dee gehed tereer
-chamaas bi zuil guih gesen um , bi guih baina chi zuvshuurnu biz dee?
-uu ch baisan chamdaaa zuvshuurnuu . uu ve?
-namaig hajuud chin biahgui baisan ch chi mink az jargaltai amidarna gej nadad amlaach gehed minii dotor palhiij bilee.
-chi uu yariad biagaa um ve chi namaig orhihgui biz dee gej bolroo g uilah n holgui helhed
_nadad amlaa ch dee tegvel bi helii gehed bolroo uu gaa ch medehgui amalchihlaa
-amlaj bainaa, hairt min amlaj baina, odoo hel l dee?
-chamd heleeguig min uuchlaarai bi gehdee ene buhniig chamd helii gej bodsoor yabsan ch chadsangui. Margaash gehed naiz n endees holdon als holiig zorin odon her udaan yabhaaa medehgui ch udur hongiig toolon suuna irj yabaa tsag uu uguilehiig biden 2 medehgui amidrald um buhen l gentiin yabdlaar duuren baidag amidrald shinehen zuil uchiraad biden 2 salaa zamiin uulzvar deerees salhiig bi husehgui baina biden 2 tsag hugatsaag zeregtsen huleeseer neg l medhed amidral d chi huluu olon amidraliin erheer huntei suuh tsag chin bolbol minii naiz tuunteigee suugaaraa , ugaasaa hun gedeg chin urd n uchirch baisan huneesee iluu saintai l uchirdag biz dee, tiimees naiz n ene buhend shanlahgui ee chi min l bayartai yavbal bi chin jargaltai yaban, unendee bI chinii amidraliig huleelt bolgon tugsgumuurgui baina itgej naidaj huleej suusan hun chin tsagiin erheer yaah ch bilee bi tuuniigee medehguieee ter uyed chamiagaa bi shanlan bitgii zovoosoo gej husj baina.Tiimees chi min erthen namaigaa martvak chamd amar baih„£geed bolroo ruugaa harlaa, bolroo uu ch helj chadahgui uilah geed irlee, Ih-bayar tuunii nulimsiig archaad: bitgii uilaldaa harin andad amalsandaa hureeree. Gehed ni bolroo: chi min yamar ch bolloo gesen bi chamaas holdohgui, bi chamaas iluu yamar ch saihan zaluutai uchirsan ch gesen chamiagaa bi huleene chamaigaa bi tiimhen zuilees bolj orhihgui , tegeed ch chi min bas namaigaa huleene. Geed uilhad Ih-bayar” namaigaa uuchlaarai odoo taivshirdaa bi haraahan yabchaagui baina sh dee geed ineemseglelee.
-nadtai suuna biz dee ? gej asuuhad
_Suunaa. Geed dahin ineemseglelee. Bolroo giin setgel chiher avaad bayarlasann huuhed shig l taivshir ch 2 uulaa gertei butsan orov. Ih-bayar tuuniigee tevreeed 2 uulaa jaahan huuhduud shig l untlaa, ugluu serhed ih-bayar bolroogoo daarchih vii gesen shig deerees n 2 davhar daavuu tavichihsan ugluunii tsaigaa beldchihsen suuj baiv, bolroo ruugaa haran ineemseglen:
-Saihan noirsov uu, ulgeriin dagin min? geed tuunruu hurj irelee, bolroo albaar tuund erhlen :
-shunjin chamaig namaig orhiod yabchihgui biagaa gej sanaa zovood untaj chadsangui, gehed
-m*ng*r gedeg n uund n sanaa zovdog um ve t*n*g gedeg n, geed bolroogoo unslee, Ikhee ertlen bosood avch yabah buh zuilsee tsunhen dee beltgen hiisen baina laa tereer ugluuniihoo tsaig uugaad za yabtsgaah uu geed geriiihan taiga suuj heseg yariltsaad udaan amidarsan tursun geriinhaa suldend neg murguud jaahan taivshiraad tsagaan ungiin Yamaha tuguldur huurniihaa umnu irch heseg zogsood geree bi ih sanan biah daa hemeen uurteiguu yariad tsag iin zuug 12 iig tsohilhiig huleen bodlogoshir ch baahan suugaad za yabtsgaah uu hemeen ih-bayariin etsegiin dunaar bugd tuunii achaag barin garah geheer n bolroo tuuniig gargaj uguhuur yabah getel Ih-Bayar:
Namaig gargaj uguud hereggui ee, bi chamiag haraad yabj chadahgui biah geed bolrood chi harin tuguldur huuriig min minii umnuus toosiig n archij biagaaraa daa butsaa irhed min tuguldur huur togloj ugun shuu geed ineemseglen helhed ni bolroo
-chamaigaa sanah toolondoo bi chinii zaaj ugsun ayuud iig darj bainaa, chamaigaa yaj minii hajuud baina geed l bodood huleegeed suuj baih bolno, harin chi min hurdan nadadaa ireereee, namaig bitgii udaan huleelgeeree gehed Ih-bayar:
tegenee, hurdan bi chin butsaad irnee
-amlaj baina uu?gehed ih-bayar dugarsangui
-amlaj baina uu ? amlal daa gehed ter
-tiimee amlaj baina geed tuunluu harhad tuunii nuuren dahi unuuh saihan ineemseglel baisangui,
-chamaigaa sanana sanana hairlasaar ergeed irnee geeed namaigaa unseed geriihantaigaa buyant-Ukhaa orohoor yablaa„£
Udur honog ungursuur l on saraar bus jileer toologdoj baisan ch ter 2 biy biy dee holboo toi yabsaar l gevch ene buhen hamgiin suuli d bugdiig tugsgul bolgon uilah erhgui hair bolon ulden chinee teren 2 sanaagui l yabsan baih ene buh ungursun hugatsaand hedii hairiin ugsee uralduuulan baisan ch ene buh um shal esergeeree ergesen um, amidrald um buhen l uurchlugduj bolno , irj yabaa tsag uug daguulan biahiig hen ch medehgui „£„£. Sartai shuniig od michdeer n toolon yariltsaj suusan udur uud oirtsoor Ih-Bayar Uvliin amraltaaraa nutgiin zug butsah bolov
Ongotson dotor itgel setgelee tereeer uguh baih uu hemeen uuruu uurteiguu zurchildun asar tom songoltiig uvurtulun geriin zug butsahdaa uulen zaigaar tussah narnii gerliig ch ul toono, zuvhun hoyor l emegtein duriig bitshan alaghan nudendee olj haran yabsaar l sec min ungur ch tsag horom toologdsoor Mongol ulsiin agaariin heliig nevtren KE-768 dugaart hulug mongol ulsiin niislel Ulaanbaatar hotnoo gazardah d belen bololoo ehiin buuvein duun dundaas tursun uzesgelent goo Bolroo busgui buyant uhaan tsaana huleen zogson harin ard n ulden ih-bayariig bas huleen hotsorson Enguunee busguig bodon tuunii eejiinhen uralsan goo uzesgeleng herhen uralsniig ni bolroo toigoo haritsuulj biagaa um shg l 2 nud nd n ter 2 busgui durslegden bodogdoj hargdsaar Buyant-Uhaan ongotsnii buudald KE-768 dugaart ongots buulaa...

Boroon dusal, dusal buhendee gunig shingeen shivren orsoor boroon duslaaraa Ih-bayariig bodrol bodroliin dund oruulan bodol bolgon Tsetserlegt hureelend gantsaar zogsohod hurgene. Khen negnii umnu gem hiisen huuhed shig l shanlan tereer zogsohdoo:
Salj chamaasaa bi holdmoorgui baina
Saatan chinii umnu zogsmoor baina hemeeh badag shulgiig setgeldee tereer terlej baisan ch Enguuneegiin Naiz Ohinii helsen ugiig bodood bulbraihan tuuniiihee amidrald aldaa bolon amidrakhiig ul husen tsagaahan setgeliin min oron zaid urgasan Enguunee min duraaraa buj dee, setgeliin min bolor dusluud tsilelzen bayar gunig eeljilsen ch jargaltai agaad gunigtaihan urt udshuudiig chamtaigaa setgel zurheeree l yarin unguruulen suuh bolno hemeen uuruu uuriiguu taivshruulan Huh asian tseejin deer irj butsahiin uchir, humuunee altan zaya end baihiin uchir, Mongol d ochiod ene buhen huvisan uurchlugduhiin uchir, Udakhgui enguunee zuudneesee serehiin uchir,
Ene buheniig odoo l tuunteigee yarij uchiraa olii gej shiidlee.
Urd shunu uu bolood ungurvuu hemeen buhniig eregtsuulen neg bodloo
Ih-Bayar iig Gertei baikhad ni enguunee irj tuuniig daguulan hamtdaa gartsgaalaa, gadaa salhitai huiten baisan ch Ineemseglel todruulan alahah sevguihen ariuhan hartsaaraa teden 2 biysee dulaatsuulan, enguunee giin naizaas sonsson ugs ni tuuniig bodrol bodroliin dund oruulan alhahdaa tereer ene buhniig urd ni medej baisan gedegtei harin tereer bardamnhan alhalna, ter urdnaas l bid 2 iin khair durlal ursgal usiig surun selj bui met tuvugtei dardan bus zamiig songoson tiim dee ch odoo g hurtle uuriiguu barisaar suhur ch umnu ni unah tudii d oroogui baisan tehdee l ene buhen neg l gunigtai yaagood biden 2 ene buhen gunig nemen odon gedgiig medseer baij yaagood bid 2 biy biydee ugui gej helj chadaagui uchirsan um be yaagood bid 2 odoog hurtle hamt yabaa um ve hemeen tumen zuiliin asuult tolgoin dund n ayalsaar neg l medhed mashin zogson hureh gazraa irsen baiv, enguunee za irchihlee ene nuguu Tursun uduriin party boloh bair saikhan zaluu min hamtdaa ene shunii ezed ni boloh uu:
Ikhee ineemseglen Olon Ohid zaluus tsengeenii gazar tsuglarsan baina chamtaigaa hamt bi chin ene l shuniiin saran bolii geed ter 2 mashinaasaa buun shat toolon alhah daa biy biynee shat ahih tusmaar unsen hajuud zogsoh zaluus uun ch niluun um ve gej bodoh ch tsaana l neg ataarhuu hartsaar shirten zogstsgoono.
Tsagaan ungiin modon haalga tuunii dotorooos duuldah Hip Hop hugjmiin dorgio ayz gaduur ni bujin zogsoh tanih busaa tanihgui hunuus ene buhen Ih-Bayar iig Ulam bur l uuruu uurtei itgeh itgel iig ni turuulen haalga ruu duhun orhod hurgene tereer ene l udur saikhan bujigleed avii gesen dee yu ali esvel ene l udriig suuliin udur bolgii gesen dee yu tend orood buhnii deed ni baihiig husne haalga tatan orhod urdaas gunhan ireh nigen busgui Ih-bayariiin urd suhrun unana Ih-Bayar uhashiin tuuniig tushin avch zuugeer uu? Busgui min ih uusan baina shuu geed tatan bosgoloo, kharin Enguunee Ikheegee tuunees haramlasan daa ch teruu za tiishee yabtsgaayaa tend bidniig humuus huleej biagaa geed hurdhan shig tatan holdloo, Shireend suuh heden zaluus ter 2 iig haraad urdaas ni toson mendelne shin jiliin udesh enhen zaluus dotroos shildeg hosiin urgumjlul avch baisan bolhoor Ih-bayar tedniig ali hediin tanidag bolj ee shireenii uria uutsgaay uutsgaay ! agsan sogtuu tavihgui aytai tuhtai uutsgaay gsn bolood ch teruu tend baisan zaluus dor burnee shilen hundaga barin uuj suuna Ih-bayar enguunee 2 ch tednees uu duthav uuj sain chadahgui ch gesen hundaga darsiig chiniihee tuluu hemeen solbin uutsgaana, toot heden hundaganii daraa bujgiin talbaid bujin zogshod enguunee g ni negen okhin iren ih-bayaraas uuchlal guina avan odloo IKhee ch shireen zug ergeh getel negen ohin tuuniig: uuchlaarai zaluu min nadtai jaahan hani boloo ch hemeen tuuniig urin shireen dee suulgalaa Ih-bayar:
Sartai hanisan saihan busgui gantsaar uitgarlan uund suuna ve geed ineemseglev
Uitgar gunigiig zaluu min chi nadad l uchruulaad baina daa, uitgarlasan setgeliig min tailah geed ene hundagiig uugaach
-Uuchlaarai, naiz ni arhi uuj chaddaggui umaa, naiz ohin min harval namaig l lav shiitgen baih daa geed ineemseglen za teer harav uu manai naiz ohin duudaj baina odoo namaig ch shiitgen dee geed boson shireen dee iren suulaa Khajuud ni suuh enguunee giin naiz ohin ni IKhee bi chamtai neg um yarih gesen um hoyuulaa gadaa garah uu:
-Enguuneeg hurj irheer l 3 uulaa hamt garah uu?
-Ugui ee bi enguunee giin tuhai l chamtai yarih gesen um geed ter 2 gadaa garch hugjmiin changa duunaas jaahan holdoood:
Ih-bayaraa bi chamaig unheer er hun shig er hun gej boddog chamaig bi Enguunee d yamar sain baidagiig mednee tegehdee ene asuudal ta 2 iin hoorond hezee ch um ugaasaa l tohiono chi ch medej baigaa Enguunee Mongold naiz zaluutai tuunii neriig Bold gedeg chi ch l medej biagaa baih chamaig ch bi naiz ohintoi gedgiig chin medne deer uyed bi enguunee tei yarij baihad enguunee ch gsn yarij l baisan bid 2 Mongol d ochio d yaah bol bi naiz zaluutaigaa yabj biagaad Ih-bayar tai taarah um bol bi lav ugui gej tuund helj chadahgui ee gej tehdee ter enguunee giin naiz zaluu ni ih yarival minii bas naiz tehdee bi ter zaluug neeh hundleed chamaas deer taviad biagaa ch um bish bi ch anh teriig harchihaad l tooj tuunees neg ch um olj haraagui harin yaaj yabaad ene enguunee tuuntei uchirsaniig bi medkuu um tehdee ta 2 iig herevee bi suuh um bol unheer bayarlana herevee ta 2 suuh um bol namaig zaaval huriman deeree uriarai, bi zugeer 4 nasaar chamaas egch gesen dee amidral neg uzsen gesen dee bish zugeer l chamd amidral gedeg ereentei baraan tai baidag gedegiig l heleh gesen um bi enguunee d ch gesen helj l baisan unheer mongol d ochiod ih-bayar ta 2 taaralaa gehed chi naiz banditaigaa yabj baival chi ch yaahav ineegeed l hajuugaar ni ungurnu Ih-Bayariin setgeld hur buuna baih daa gej, ikhee chamd gej helhed Enguunee ta ugaasaa odoo hamt Mongol butsan tegehdee chi zugeer l enguunee end baina harin chi Mongold biagaa geed l bodchih, ugaasaa chi utasdaad l duuddag enguunee ch ugui gej helj chadahgui ingej yabsaar ene buhen buur l hetsuu baidal d orno, emegtei hun gedeg chin nuhurt garna gedeg chin hetsuu sh dee, Mongold baih hugatsaan daa l chi tevchchih tgvl chamaig bi jinhen er hun l gej bodno ugaasaa bid nar 9 sar geed dahiad l end tsuglarna harin chi ter bugdiig hiij chadah um bol chamtai irsnii chin daraa um yarina shuu gehed:
Ihbayar hmmm amidral gej ugaasaa l ereentei baraantai baidag tee ugaasaa ter hunii songoson songoltiig bi uurchilj chadahgui shuu dee enguuuneed ter n l chuhal dem uzuuleh bolood l ter tuuniig anhnaasaa songoson baih geed ineemseglen
-za chi shuu geed tever ch avaad ter 2 dotogshlon orloo enguunee ali hediin butsan irj shireen dee suuchihsan bailaa
Ih-bayar ene buhniig tuundee medegdehiig hussengui hurj iren uruul deer ni ozon unsej yaasan udaan huleelegdegiin geed hajuud ni suulaa
Ter uduriig tend ter 2 uidah zavgui unguuurun tsagiin zuug ugluu bolson geseniig medegdeh shig tsagiin zuu 6 tsohilsonii daraa Ikhee tuuniigee gert n hurgen ugch butsah zamdaa uu ch bodoh tenhelgui uhaangui hun shig l hurdlan davhisaar geriin uudend iren say l neg uhaan orson huuhed shig Nulims ni hatsariig ni dagan ursaj biagaag mederch harmaanaasaa alchuuraa gargan archin buh um chinii end baidag shuu Ikh-bayaraa geed baruun garaarai zurhen tushee gazraa tsohin uuriiguu neg zorigjuulaad orloo„£

mm medeej ta nar tanidag l baih l daa!

attack_girl - November 7, 2004 10:42 PM (GMT)
mm bi bas uurtuu tohioldoj baisan byatshan tvvhiig bichdeg yum bilvv?

tsamba - November 9, 2004 11:49 AM (GMT)
tegeech
tsasan budrah uvliin ydesh ... geel :wub:

attack_girl - November 10, 2004 02:40 AM (GMT)
aanhaa chi unshsan yum uu?

tsamba - November 10, 2004 06:08 AM (GMT)
bi ch yaj unshihav dee. bi ch yum unshihdaa taaruu shyy dee zalhuu hyreed bdiin gehde copy dood avtsan bga tegj bgad unshnaa

attack_girl - November 11, 2004 03:57 AM (GMT)
vgvi ee! as-t bi bichsen baisan uuriinhuu tvvhiig tegeed l... meddeg hvn shig helheer chini,.... kekeke ailaa shdee! geeloo!

tsamba - November 11, 2004 02:59 PM (GMT)
hehe unshaagyi yum bna

attack_girl - November 11, 2004 05:18 PM (GMT)
AAN TIIM BAILGVI DEE! ZA ZA HEHE TEGEED TEGJ BGAAD LAG COPY-D ENED HIICHINEE! GESEN...

-Alternative- - November 29, 2004 05:08 PM (GMT)
yo haraad l aidas hyrlee bi chin bas unshihaas aidag hyn shyy dee hehehe gehdee tegej baigaad saihan unshnaa sorry

attack_girl - December 18, 2004 11:36 PM (GMT)
Za bas neg hairiin byatshan tvvh....

Boroo schaagisan zunii udschiin dursamjaar unuuduriig hurtel amidrahdaa, ganzhan chamaig hairlaj chadna gej setgeldee amalsan ter amlaltaa martaj chaddagsan bol yagaad ch miniih bolohgui ter jaahan busguig engerteee teverch elgendee naahiig hichneen ch ikh huseed heden ch shunu odod toolon zunii udshiin tenger dor zuulun nogoon deer hurvusnuu odoo bodohod ali hediin martval martahaar ,

10- r angiinhanii surguuliin udeshleg bolno gej zarlasan ter negen udesch tuunii tcaraig ankh olj harahdaa yamar huurhun ohin be? manai surguulid lav haragdaagui ohin bna daa, shiljej l irsen yum shig bna, yamar angid irsen yum boloo,medeh yumsan gej bodood surguuliin urd taliin schatnii gishguur deer sanaandgui zuruhduu

Sain uu? yu bna da gej hezeenii tanidag hun shig amnaasaa ug unagahad Sain yumgui chamaar yu bna geed ogthon ch ichsen shinjgui ineed aldan mendelsen ter jaahan ohinii turh odoo ch tuunii setgeld todoos tod, ingej l ter ankhnii ariunhan buguud butelggui hairiin ezniihee sahilgagui buguud tcogtoi har nudiig olj harsansan,.

Bi ch bas chig gej tiim ch mia bandi bish l yum bna gej hirdee uurtuuu eremshin tanihgui ohintoi ali boloh ikhiig yarihiig bodon zogsohdoo Tuvschuugiin zurhnii tcohilt umnu umnuhuus neg l uur baisansan,.
Gartaa oird haragdaagui suuliin ueiin zurgiin apparat barichihsan tceverhen tcagaan tcaraindaa hugjil bayasal gereltuulsen ter ohintoi dahij yaaj uulzii daa gej bodood chi manai angiinhanii zurgiig avaad uguhgui yu getel za tegii l geed tednii angi hamtdaa alhah namhan tcagaan ohiniig barag uuruus ni busad angiinhan ni sain tanidag bsand neg talaar gaihashiigeed, ohiduudtai ni, hamaagui yarij ineelden, zarim huvguudiin nereer duudan yum asuugaad l bgaa ene ohinii talaar heterhii ikhiig medehgiig husehdee bi yagaad eruusuu meddeggui bilee gej bodon, hamgiin sain naiz Ganaagaasaa chi ene ohiniig tanih yum uu gehed ni tanihgui yadag yum ene chin manai matematikhiin bagshiin ohin sh dee, odoo nuguu mat-iin surguulid bdag baihaa gehed ni Tuvshuu bi neeree sonin yum aa gej bodood l ungurluu.

Zuudnii dagina aa olj harsan ter udruus hoisch neg l medehed sariin hugatcaa ungurch, dahij uulzah arga ch baihgui l dee gej bodon hamgiin sain naizuudaasaa ch asuuhaas zovon baihdaa ungursun sariin hugtcaand bas chig gej chamgui ikhiig medej avsandaa bayarlana,.

Tuvshuu!!!!!! geh duunaar ergen hartal tcagaan udun kurtka umsun tod tcenher oroolt orooson Tuyagiin oirtoj bgaa duriig haraad haanaas ni garaad bgaa hair ve gemeer l ter ikh hairiig uuruu uurtuu medren zogsohdoo,neeree namaig yaaj mesiin boloo, minii neriig bas meddeg baih ni ee gej bodohoos setgeldee dogdlon tuun ruugee alhahdaa guij ochood tevreed avmaar sanagdsanaa nuuh yun,.

UU yamar sonin hun haanaas garaad irev ee aan, getel hicheelee taraad chamaar yu bna daa, neeree tanai angiinhanii avhuulsan zurgiig ugaalgasan chi avah uu gehed ni Uuu tiim uu ashgui dee, yamar garsan bna gehed ni jaahan muuhai garsan bna lee, gehdee odoo yahav dee teen geed bagtclan barisan ter zurgiig uguud ergehed ni dahiad tuuniigee adchih yumshig sanagdahdaa Tuya chi zavtai yu getel zavtai yasan?

2 uulaa jaahan yarij suuh uu, gehed tegsen ch yahav dee, geed ergej haran ineehed ni ene ineedend ni ter chigtee uuschihmaar l sanagdaj bailaa,. Tegeed tanai eej chin manai matematikhiin bagsh baisan geluu geed l yaria ehlehed harin tiimee geree ikh sanaj bna aa, geriinhen deeree ochmoor l bna, daan chig bi endee 10 aa tugsuud schalgalt ugch uuroiiguu soriod l eej aav 2 deeree ochno doo gehed ni
aan,. chi neeree minii neriig yaaj medsiin gehed ni Huue ee chi namaig sanahgui bgaa yum uu daa 2-uulaa Yanzaga zusland hamt neg bulegt amraa biz dee, martsan yum uu, suuliin udur galiin naadam bolohod bi chamaig halgaigaar sain oroolgoson doo geed chas chas hiitel ineehed ni bi gaihahdaa amaa angaigaad l tag bolj bilee, arai hudlaa bailgui dee, odoo barag 4 jiliin umnu, bi 6-r angidaa, chi tegehed barag 5 baisan baihaa, tegeed hicheel orson chin chamaig manai surguuliin uuden deer zogsoj baihad chin bi bas gaihsan l daa tegeed chamaig manai surguulid bdag yum bna gej medsen l dee geed l, am huuraigui yarih tuuiniig harah tusam hair hurch bgaagaa bi mederseer l suulaa,.

Gertee hariad hichneen udaan suusan ch Tuyagiin dur sanaand orj irdeggui shuu, yamar sonin yum yag minii bsan uruu, bas hamt bsan huuhduudiig bugdiig ni medeed bas namaig ayagui sain taniad l baih yum bi gedeg t*n*g amitan eruusuu yu ch sanadaggui ee, gej bodohoos uurtuu uur hureed l Tuya arai naiz banditai yum bish biz dee, iim huurhun ohin ayagui bol bgaadaa gej bodohoos uuriin erhgui hardah haramlah setgel turuud l dahin dahih uulzmaar sanagdaad l,uuriin erhgui naiz Ganaataigaa yarimaar sanagdaad tedniih ruu garaad alhlaa,.

Ganaa maani ch yahav dee hiisen zuilgui gertee guyereed l baij baisanaa, namaig haran oglo haraigaad za yu bna 2 uulaa yu hiih uu, park yavah uu, ohin harii geed l utsaar togloh uu geed l ogthon ch yum bodson shinj algaa, Ganaa bid hediin deer nuguu neg ohinoor avhuulsan zurag garchihsan bna aa, saya bi avaad chi uzeh uu getel uzii teriig chin geed shuurch avah ni ter manai naiz ch uul ni surguulidaa nileed tolgoitoid ordog, bas chig huurhun ohiduudiin tengertei l bandi daa, turuu jil bi neg įngiinhaa hamgiin huurhun ohintoi naizlaj baigaad yagaad ch yum bolimoor sanagdaad bolison chin udaa ch ugui minii naiz panaaldchihsan odoo Munguu ene 2 dajgui uerhej bgaa bas chig gej huurhun hosuud l daa,.
Naiz ni neg huniig bodood l baihiin gej er humuusiin, za bas chig sain naizuudiin hamaagui zangaar Ganaadaa changahan schig heltel, Heniig?, yamar ohin yum?, bi tanih yum uu? geed l uzej baisan zurgaa orhiod l nud ni baidagaaraa tomorchihson, ugend durtai ni argagui harj bna aa nuguuh chin,bi neg helehee bolidog ch yum uu gej bodsonoo duursen hereg am neevel uushig nee gesen ugiig sanaad l , ene zurguudiig avsan ohiniig getel AAAAn Tuyag uu? gesnee za minii naiz naad butehgui muruudluu boli doo geh ni ter ee,.

Yagaad? gesen ug minii amnaas ali hediin unasniig ch bi anzaarsangui, naad ohin chin er ni bandi toodoggui yum gesen, bas eej ni manai nuguu turuu jil schiljsen matematikiin bagsh Boloroo sh dee, tegeed gereeree Moskva yavah bolood Tuya endee 10 tugsuh geed uldsen yum gesen geed l yarij garahad ni chi yaaj meddeg yum, yamar ikh yum meddegiin geed haramlah ch shig dotoroo sonin bolood asuuhad ni chi manai Doogii egchiig medne sh dee, bi tedniid baihdaa manai bagsh nariin yarianaas medsiin ternees gadna tednii surguuliin nileed bandi nar guigaad toogoogui l gesendeg geed nad ruu zalijin argagui harsnaa gehdee minii naiz uuruu medehgui yu, guigaad uzehed yu ni buruu baih ve dee, teen geed ineed aldah naiziigaa haraad gomdoh shig bolj baisan ter udur sayahan met sanagdaj bna shuu,.
Udalgui bi ganzhan tuunees uur hen negniig bodoj chadahaa baisaniig medreed uuruu uuruusuu heterhii ikhiig huseed bgaa ch yum shig sanagdahad, udahgui ter mini 10-r angia tugsuud hariin oron ruu bur musun yavaad uguhud ni herhen uldehee ch tusuulj chadahgui, ter murtuu hairtai gesen ganzhan ugiig zurh setgeldee hashgirahaas uluu ikhiig hiij chadahgui baisaar baital havriin uri orood hotiin gudamjaar zaluu hosuud hos hosooroo hutlultcun alhaad manai surguuliin 9,10-r angiudaas ch gesen nileed olon hosuud garsan bailaa, minii hamgiin dotnii 2 hun boloh Ganaa, Zoloo 2 mini ch gesen muu naiziinhaa setgeliig taitgaruulan minii naiz yarshig guigaad uzeh yum uu? naizuud ni tuslah uu? yahav dee zuvshuuruhgui bol ter l biz, yamar halhiin ohiduud hadand garch modond avirsan bish geed l hirendee namaig hugjuuhiig bodsoor, huuchin naizalj baisan ohin mini, odoo hamgiin sain naiziin mini naiz ohin Munguu maani ch minii setgel zurhnii neg heseg ter busgui bolsniig ch medreed bas ganaataigaa hamtdaa nadad tuslahaar shiidetcgeesen baij bilee.

Neg bodliin sharaa yum shig nuguu bodliin hugjiltei ch yum shig huuchin naiz ohinooroo sain bgaa ohinoo nairuulah geed l guij yavsan bi mun ch yadruuhan ch er baij dee, gehdee bi tuuniigee guij chadaagui ee, Kamertonii ankhnii tursun udriin togloltiig tuunteigee hamt uzchih sanaatai, bilet haigaad tuv tcengeldehiin tend ergeldej baital, Tuvshuu yu bna daa geseer araas neg hun tcohiod avahad ni ergen hartal Tuyagiin nuguu adtai murtuu hugjiltei tcaraig haraad ingej sanaandgui l taarah yum daa gej bodood yumgui dee, chi toglolt uzlee yu getel harin tiimee, hamt uzeh hun maani irdeggui chi uzeh uu? gej asuuhad ni bulet avch amjaagui baisanaa bodohoor nuur haluu orgin uul uzne ee, bilet avah geed l baij bna getel, nadad neg bilet bgaa chi teriig avchih za yu, geed yu yunii tuhand hurelgui gart mini bulet atguulaad za bayartai daraa uulzii geed ergehed ni, bi uul ni hamtdaa uzii geed bilet haij yavsan huneesee bilet avaad ganzaaraa uzeh bolj bgaagaa oilgoj yadan hotcortol Ganaa maani Munguuguu daguulsaar irehdee Tuya ta 2 saya uulzaj bsan yaavaa getel, medehgui tcaadah chin yavaad ugluu sh dee geed uchriin dunguj tailbarlatal toglolt ehleed oroh bolson bailaa, ter udesh dorgij huursun zaluuchuudiin dundaas araihiij Tuyagaa olj avaad, baraag ni aldahgui yumsan gej bodsoor arhan tald ni haraad zogsoj baihdaa, yun toglolt yun duu bujeg ganzhan tuuniig l shirtej zogsoh ene nasnii jargal met sanagdaj bilee, getel ter olnii dundaas genet ergen tcengeldehiin uud ruu zutgehed ni uuriin erhgui araas alhsan bi jaahan ter mini haashaa genet yaarsaniig haachih gej bgaag ch medsengui hajuudaa zogsoh 2 naiz ohiniihoo chihend shivnesen ugs ni ch sonsogdsongui,araas alhaj yavahdaa duudah uu bolih uu gesen neg ergelzel uuriin erhgui tursuur ayarhan buguud bodlogshirongui alhaj bgaa tuuniigee yaaj evteihen duudah ve gej bodoj yavtal Enkhtaivnii guuren deeguur garaad ergej harahdaa namaig haraad huurhun hatcar deer ni ineed giin huue chi end yu hiij yavaa yum gej hargiran helehiig ni sonsood chamtai uulzdag yum uu gej bodood gehed mini toglolt taalagdaagui yum uu duusgahgui yaasiin, tarah boloogui biz dee, geed l nuguu l namaig duugarah suhuugui yaridagaaraa neg amisgaagaar durjignuulj garah ni ter dee he he he

Harin chi yagaad uzehgui garaad irsiin gehed mini ganzaaraa baimaar sanagdaad tegeed erthen hariya daa, gej helehed ni ashgui neg shaltag shuu gej bodood bi chamaig hurgej ugii, chi zuvshuurnu biz dee gej heleed zeregtcen alhsan mini minii hamgiin jargaltai udur baij bilee.

Tegee teg, za hicheel gaigui yu, bi odoo schalgaltaa beldeed bas nileed zavgui l bgaa, manai angiinhan barag uur uurin mergejlee ali hezeenii songoson,chi hicheelee hir hiij bna daa gehed ni yamar 2 uliral daraalan muu garahaa aldan, araihiij altan 3 tai uldsenee yariltai bish zugeeree, chi neeree yagaad nadad saya nilet ugsun yum be? bi gaihsan shuu gehed yahav dee, jaahandaa halgaigaar oroolgood zugtaj yavahdaa chamaig neg ikh uruvduj bilee geed ineehdee Tuya Tuvshuu uurt ni sain bolsniig ter neg udur yariltcaj suuhdaa tuunii nudnii hartcnaas medreed,tuunees garch bgaa ter l dotno tcaanaa neg dulaahan ungu ayasiig uuriin erhgui setgeleeree mederch bgaa ch uuruu tuund hir handaj bgaagaa ul medne.

Tuvshoo ch goyo zaluu l daa, undur, bas nudend dulaahan, bas tuunii dotno naiz nariin neg Boloroo ni Tuvshuud sain gedgiig meddeg bolohooroo ene huug uurtuu sain bolsond jaahan emeene.
Emegtei hund yagaaad ch yum, hen negnii sain zaluu ch yum uu hairladag hun uut ni sain gedgee medegdehed uuriiguu duviilgeh ch yum uu, uuriinhuu iluug medreh ni setgeld ni goyo sanagddag baij boloh yum,. Tiim ch uchraas Tuya bas chig ayataihan yariltcahiig hicheene, hervee uur hen negen surguuliinh ni ch yum uu, angiinh ni huvguud bsan bol Tuya ali hezee muuhai aashlaad tcarai uguhgui suuj medeh ohin,getel Tuvshuutei ayagui naizarhag tcaanaa l neg uulzaj yariltcmaar sanagddag aa bas uuruusuu ch nuuna.

Tuya bi tanaid ireed baij boloh uu gej Tuvshuu geriinh uudend hurgej uguud orohod ni ayarhan asuuhad ni teg l dee geed ger ruugee guin orohod, ahiinh ni 2 ohin tconhon deeree zogsoj baisanaa, ta neeree Tuvshoo ahtai irsen uu? Aaya lag yum aa, manai surguuliin 9 iin hamgiin goyo akhtai hamt yavaad l geed 2 uul pijegnetel ineed aldahad ni za jaahan huuhded hamaagui gej changahan zagnaad tconhon deeree zogsood tcaashaa alhah Tuvshoog ajiglan zogsohdoo amidraliin ikh zam tedniig neg hesegtee l holboj uguhiig tusuuluhgui bailaa,.
Tuya surguuli deeree boloh davtlaga schalgat gej yavsaar geriinhendee ch mail bicheh zavgui haaya du nartaa mend hurgesen mail bicheed eej aavtaigaa haaya neg yarihda angiinhantaigaa herhen goyo bgaa talaaraa l yarina, unendee geriinhenteigee hamtdaa Moskva yavj boloh baisan ch ugiin erh deer ni zuruud yum bolohooroo bi endee 10-r angia tugsuud tegeed hussen surguulidaa orno gej heleed aaviinhaa neg hamaatniid uldeed baih hugatcaandaa eej aavdaa helsen ugendee hureh geed naiz maiz ch bodoh zavgui hicheelee l hiine gej boddog bailaa,.
Unendee tuyag guisan band nar gevel zunduu uuriinh surguuli, bas uur surguuli bairnii bandi nar geed l zunduu huuchin surguuliin naiz naraas ni ch haaya hairtai gesen zahia avaad l teriigee naiz ohiduuddaa changaas changa unshij uguud hamtdaa ene ni ch deer ter ni ch deer geed baahan shuumj heleltcuulne, gehdee hentei ch naizlii gesen bodol turduggui 10 aa tugstul naizgui bna aageed l naiz ohiduuddaa amalchihsan bailaa,.

Harin Tuvshing uurtuu sain gedgiig medersen ter udur uurtuu sain gej zahia, ugsun yum uu guisan huvguudees har hurdaaraa zugtaadag ter zan uurt ni baihgui bgaag medehdee nileed olon ohidiin hartciig uurtuu tatsan ene bandi yagaad namaig geed bgaa yum boloo gej bodoh tusam, nadad sain yum bolov uu ali esvel zugeer togloh geed bna uu gej bodno.
Bas Tuvshuugiin huuchin naiz ohin Munguu ni uneheer huurhun ohin baidagiig medeh bilee, 6-r angid baihdaa ankh Tuvshuutei zuslangiin neg bulegt amarch baihad ni uruuniih ni egch nar, egch nar ch gej dee 8 r angiin ohiduudtai neg tasagt hamt baihad tednii yanz buriin huvguud yariad hairiin duu dulahad ni ichej uheh schahdag baisanaa bodohoor odoo ineedtei, ter ued Tuvshoo tuuniig hardag ch ugui baisansan medeej ter ued 5-r angiin jaahan huuhed yu gej ohin ene ter harj yavah ve dde, odoo bodohod ineedtei,gehdee bainga tednii tasgiin uudeer garahad ni tuubiig ajigladag bolsonoo bas zuslangiin suulchiin oroi bulgiinhee hamgiin jaahan 2 ni bolohoor bue buenee halgaigaar oroolgoj baisanaa Tuya sain sanadag, tiim ch bolohoor ene uvul ankh Tuvshuug tuuntei yaria uduhud ni hezeenii tanidag hunteigee yarij bna gej bodood ogthon ch sanaa zovooguisen, daraahan ni Tuvshuutei uulzaad zuslangiin udruudee ergeed yarihad ni Tuvshoo yu ch sanahgui baisaniig ni bodohod gaihmaar,. gehdee ene odoo yahav ungursun baga nasnii dursamj bolj dee,.
Unuudur hicheel ch jaahan mia bna doo, odoo yu ch hiideg yum bilee, dandaa hicheel hicheel gej yavsaar zalhaj duuslaa gesen shuu yum bodood oron deer tcunkhee shidchiheed garaa ugaah sanaatai alhaj yavtal utas duugarahad ni ashgui neg hiih ajiltai bolj baih shig bna gej bodood guin ochij avtal Tuyatai yarih gesiin gesen umnu ni er ni sonsogdoogui duu garahad bi bna, hen be gesnee uu jaahan toglodog baij gej bodloo,.

Aan bi Tuvshuu bna aa, gaihaj bna uu gehed ni aan neeree yamar sonin hun be? chi manai utasiig haanaas olsiin gehed mini neg naizaasaa gehed ni ter naiziigaa helchih yasan hamaagui hund hunii utas ugdug hun be ter chin gehed ni bi tiim hamaagui hun bol uuchlaarai gehed ee minii ene am uu hun gomdoochloo gej bodood za sorry shuu sanaandgui tegeed helchlee yu hiij bna daa tegeed gej asuuhdaa tcaashaa yu yarihaa medehgui heseg huleeznelee,

Neg l medehed ter 2 ertuntciin hamag yumiig hamj shimej yarisaar 2,3 tcag ungursuniig medsengui tulhuur duugaran ber egch ni orj irehed l Tuya genet oroin hool hiigeegui, bas geree yanzlaaguigee sanalaa, ee tegne ee ter hichneen zalgaad utas bolohgui baisiin ymar ikh yaridag yum buur ajil deereesee zalgaad avahgui bolohoor ni gaihaad baisiimaa gej ugleseer beriigee uurtai ni argagui harahad manai neg naiz yariad gej za bayartai egch ireed uurlaj bna gej utsaa tavisan Tuyag haraad Navchaa uuriin erhgui argagui nas ni munduu gej bodloo.
Margaashnaas ni udur bolgon ireh Tuvshuu neg bodliin goyo ch yum shig neg bodliin yarshigtai ch yum shig sanagdahdaa, sain naiz Boloroodoo tanai tuvshuu chin nadtai naiz bolson sh dee, udahgui naiz ni chamtai taniltcuulna, tegeed ta 2 naizlahgui yu gehed ni neeree yu, tegeed chi yaaj taniltcuulah yum gej bayarlah naiz ohinoosoo Tuya uuchlal guimaar ch yum shig sanagdaj bailaa.

Bi ymaar aztai yum be, minii hairtai hun nadtai bainga uulzaad bas nadad ayagui anhaaral tavij bgaa yum shig jijeghen garaaraa sain geed gar barih ni hurtel huurhun shuu gej bodoh bur Tuvshuugiin setgel jargaltai bailaa, Ganaa Zoloo 2 too barag udurt uulzaj yu yarisan, talaaraa, yaaj uulzsan geed buh yum yarina, hairandaa sogtood busad zuiliig ch harah suguugui baigaa naizdaa 2 naiz ni bituuhendee sanaa zovno, Tuya neeree chamtai naizlaj bgaa yum uu gej asuuhad arai ch naizlaagui l dee, bi naizlii geed helchihej chadahgui yum aa, tegeed helchiheer nadaas zugaadag bolchih bolov uu ene heveeree sain naizuud shig baij baital neg udur hairtai gedeg ugee heleh bolomj garah bolov uu gej bodoh yum, bid 2 iin ene haritcaanaas uluu zuil huseheer bi tuuniigee aldchihmaar sanagdah yum gej helehed ni chi uuruu l medehgui yu daa, tegeed ta 2naizlaad minii naiz jargaltai baival bid nar ch gesen bayarlah l baih gej Ganaa Zoloo 2 heleed havar bolood ulsiin schalgat oirtood, bna sh dee gej naizdaa sanuulashiin helj bilee.
Uneheer havriin schalgalt oirtsoor l Tuyagiin Tuvshood zarzuulah tcag baga zereg horogdson ch tednii hoorond uussen ter saihan hariltcaa tudii l holdsongui ee, naiz ohindoo hairtai zaluug ni taniltcuulah am uguud tuuntei udur bur uulzaj baihdaa Tuvshoo uurt ni ulam ikh hairtai bgaag emegtei huniihee huvid Tuya anzaarahgui unguruugui harin ch uluu ikheer anzaarch bailaa,
Unendee Tuyad hervee uurt ni hen negen zaluu taalagdahad busad ohidiin adil ichej zovolguigeer heterhii chuluutei ulii dalangui haritcaag huvguudtei uusegj chaddag buguud gehdee uurt ni uluu dotno ug heleh bolomjiig olgohgui baihaa ter meddeg bas mederdeg bailaa, Tuya chi tom bolood yu boloh ve? geed l olon olon asuultiin hariug Tuvshoo todorhoi avch chadalgui ulddeg baij bilee,.
Za tegeed udaj tudulgui ulsiin schalgalt,bas konkurs geed 10-r angiinhnii huvid amidrald hul tavih ankhnii alhamuud ni irch Tuya “medeej hamgiin ehend suuri onoogooroo tcentcej Ulsiin ikh surguuliin Ediin zasgiin angid orohod huvguun minii bue Tuyagiinhaa l orson surguulid orohiig husch bilee.
Oyutan bolohoor konkurs gedeg hetcuuhen zuiliig ugch baihad ni tuuniihee hajuud dem bolon hamtdaa baihaar Ganaa Zoloo Munguu 3 -iigaa daguulaad l, tuuniigee huvaaria huleen zogsohod hamtdaa zeregtcen zogsson ter udur dunguj sayahan met,hamgiin hugjiltei ni bidnii hajuud zogsoh negen egch Tuyagiin mini haraad za ene ch ariin haalganii muusain yumnuud ehnii heden huvaariig avch l baihgui ehend zogsson ter ohin chin surguulidaa l muu surlagataid ni ordog yum gene lee. medeej hen negen tomchuudiin l huuhed baij taaraa geed l amaa olohgui burahad ni byatchan tuuniigee umuurun za ta bolij uz gej helehdee tuuniihee hichneen ikh hicheel zutgel hudulmur schingeesniig ni ganzhan bi l meddeg yum shig jaahan murtuu denduu ikh huch chadaltai tuundee bi tentcej tohirohgui yum shig sanagddagsan. Tiim ch uchraas t*n*g tolgoi bi nasan turshdaa zuvhun duriig ni haraad hairlaj yavahaas uluu ikhiig hiij chadahgui uldsenee bodohooor heterhii gomdoltoi.

Suragchiin terhen havar gitar toglood huvaari huleen ter udesh zogsohdoo oroi seruund jaahan tuuniigee tevermeer baisan ch angiinhan bolon uuriin surguuliinhnaasaa ul holdoh tuuniigee alsaas haruuldan zogsohdoo tednii angi yadaj hamtdaa tugsuj chadahgui dee heterhii ikh haramssansan,.
Ashgui ter mini ineed aldan Tuvshoo minii naiz yu hiij bna daa, gehed uu zugeer hezee ingeed ta nar shig hussen mergejlee avaad zogsoj baih bol gehed mini udahgui ee, manai angiinhan anguiraa surguuli avlaa sh dee yamar ve? hemeen naizuudaaraa, anguiraa baharhsam duugaar helehed ni bi chinii orson surguulid zaaval ornoo geed hairiin ugee heleheer aman dotroo beldtel mini Tuya duuguihen ajiglasnaa,neeree naiz ni chamaig neg huntei taniltcuulah uu? tanai nuguu angiin ohin sh dee, chamd ayagui sain, bi ta 2-iig naizluulna geed amalchihsan l daa gehed ni er hunii nerelhuu zangaar za tegj baital taniltcah biz dee gej helsen ter ugee odoo bi sanadag ch ugui yum, harin nileed heden jiliin daraa Tuyataigaa hamtdaa Beer uugaad suuj baihad mini minii ene l ugnees tuuniigee aldsanaa bi medsensen. Udalgui,setgel hudulguj,zurh tugshuusen terhen havriin suragchiin uliral,angi devshih bolon ulsiin schalgaltiin ue ungurch bi ch aav eejdee tuslaad zun hiih ajilaa bodon baihdaa Tuya mini odoo yu hiij bgaa bol gej bodon utsaa shuuren tuun ruugee zalgatal minii Tuya ch utsaa avch bna aa, sain uu Tuya yu hiij bna daa, hamtdaa salhind jaahan alhah uu getel Uu tegii tegii margaash bi huduu uvuugiinh ruugee yavlaa gedeg yum bna,.

Za tegeed oroi ni 2 uulaa uulzaad l ene terheniig uulzashiin alhaj yavtal manai ahiin Batbold gedeg bandi bas neg ohintoi urdaas alhaj yavdag yum bna. Bi ch jaahan ichih ayadaad l sain uu geed tolgoi dohin unguruhud, Tuya chi eniig tanidag yum gehed ni tanlgui yahav manai ahiin huuhed gehed ene chin jaahan butehgui muu huuhed,nadad eruusuu taalagddaggui yum gej helehed ni batboldiin talaar jaahan yarishiigeed baij baital chi neeree manai naiz ohin Boloroo-g tanih uu? gej asuuhad ni neeree neg udaa ayagui dajgui neg ohintoi bi udeshleg deer taniltcaj baisanaa sanaad manai surguuliin ni uu? gehed harin tiimee ter huurhun ohin teen, chi tuuntei taniltcaj bsan gesen teen,gej ireed l baahan yum yaridag yum bna,.

Unendee Boloroo bol uneheer huurhun ohin,burhan tuund buh zuiliig hairlasan gehed bolohoor nud humsug, uruul shud geed,. daanch gem ni jaahan turulhiin dogolon baisaniig ni bi umnu ni meddeggui baij bilee,Bolorootoi taniltcaad udaa ch ugui bi Tuyagaa olood harsan bolohoor ankhnii hair mini ene jaahan sergelen busguid nasan turshid mini uldene gej ogthon bodolgui yavj dee huu huvguun nas mini,.
Tegeed Tuyagiinhaa asuultand aan tiin neg dogolon ohin geed hariultal ugui ter chin huurhun baihgui yu,.dogolon ni yamar hamaatai yum geed l tcaanaa neg uurtai duugarlaa,. chi tegeed uvuugiinduu ochood hezee ireh ve gehed mini sariin daraa ireed tegeed aav eej ruugee hoishoo yavah baih aa, namraas surguuli-daa orj magadgui esvel tendee ch uldej magadgui gej heleed ter oroig hamtdaa unguruulj udtal alhaj yavahdaa, tuuniihee garaas hudluud avah zorig hurehgui, harhan hudend deer ni unseed avah ch itgelgui geriinh ni uudend hurgej uguud chimeegui shuurs aldaad ungursun ch udalgui sariin daraa yavahaas ni umnu hamag l uchraa helne gesen itgeleer tuuniigee udej bilee.

Neg sar gedeg ch niseh met ungurch sariin daraa Zuslan yavahaar naizuudtaigaa tohiroltcood baij baital Tuya utasdaj huduunuus hureed irsen margaashiin ongotcoor yavlaa,uulzii gedeg yum daa harin ch,. har hurdaaraa guigeed ochloo,jaahan ter mini ineed aldaad bov bor huduunii ohin bolchihson baisan ch ulam huurhun bazaad, avmaar sanagdaj bilee, uul ni bi ch neg ohin tegj ohiduudaas sanaa zovood baihaargui bas chig teruuhendee er hun bolood avchihsan, negen ue ohidiin nulims dusaaj l yavsan bileg tanhai bandi nariin neg murtuu ene jaahan amitanii derged yamar ch sur suldgui boldog ni hair gedgiin huch yum shig ee,.
Margaash Ganaa Zoloo bid hed Zusalan yavna tiim bolohoor naiz ni chamaig gargaj ugch chadahgui ni ee, gehdee chi nadad neg zurag uguhgui, bi tegeed 10 aa tugsuud araas chin ochno oo (amindaa 10 tugsuud l tom er bolchih yujm shig sanaj yavj dee,mun ch genehen) gej heleed l suuliin udur tuuniihee garaas zurgiig ni avaad shuniin 2 tcag hurtel geriin gadaa ni suusnaa sandag yum daa,. Getel bidnees 2 jiliin umnu tugssun namhan bor zaluu tednii ortcnoos garaad Tuyag ayarhan duudahad ni bi jaahan gaihsan bolovch Tuyagiin odoohon orloo chi orj bai gesen suuliin dur zurag ni minii setgel uldsen dee,.
Minii Tuya margaash ni nutgiin tengert boroo dusluulan nisen odohod bi aaviin mashinaaraa angiinhaa hedtei zuslangiin bor udruudiig ugtahaar 2 tiishee salan odson ter zunii ter jiliin borootoi udshiin tenger dor helj amjaagui hairiin ugee bodon setgeldee sem sem shuurs aldan nulimsgui bolovch nulimstai nudeer nisen unguruh ongotc buriig shirten zosson huvguun tcagiin mini ankhnii hair aaa gej,.
Ene udruus hoish 2 sar gariu bolj baital sanaandgui Tuyagiin geriin dugaar ruu zalgaad zurh tugshin zogsohdoo medeej baihgui l dee gej bodson ch yagaad yum uuriin erhgui huleen zogsoj bilee. Bna geh Tuyagiin duug sonsood uuriin erhgui bna uu Tuyatai yarih gesiin getel uuruu hen be? bi bna geh teree Aan tanihgui bna uu Tuvshoo bna, chi hezee irsiin be? gehdee ireed nad ruu zalgadggui bna shuu gej gomdoh setgel turuud yavtal, ireed udaagui ee, udahgui butcah baih l daa, geed tcaanaa l nadtai yarih durgui baih shig, tegsnee chi daraa yarih uu bid odoo zavgui bna l daa daraa yarih uu geed utsaa taslan ,. Diid diid diid geh duu hariltcuuriin tcaana garlaa,.
Ingeed tuuniihee irseniig medsen bi gedeg hun ch yaaj iij bgaad tuunteigee uulzlaa, nuguu huurhuun gegch ni jig jig ineedgeeree ineed aldaad nuur duuren bayasal todruulsan tuuniihee tcaraig harj hanashgui amitan barag mungugui shahuu baij 2 uulaa park orii geed tuuniigee daguulaad nuguu muu huuhdiin parkiinhaa heden togloomon deer suugaad tcetcerlegt hureelengiin modon sandal deer zeregtcen suuj huiten muhuuldus dolooj suusnaa bodoh buur ingeed chiniihee derged nasan tursh baihsan gej bodson ter husel ter muruudul mini odoo ch heveeree baij bna,
Ganzhan tuundee hairtai gesen ankhnii hairiinhaa haluuhan ugiig heleh geed helj chadalgui dulaahan zuulhun garaas zurh aldan atgaad hutlun yavahad ni ayarhan buguud evteiheneer garaa tataj avaad bsaniig ni odoo bodohod bi gedeg hun ogt anzaaraagui baij bilee, er ni ter ued heterhii omgolon yostoi l horij boldoggui horin nasnii aagaar husel muruudul amidral gedeg gariin salaagaar ursan alga boldogiig meddeggui mederdegui yavsan 18 han nas mini dee,. heterhii goyo,heterhii jargaltai ch baij,.

Ter udruus hoish 2,3 udaa tuun ruugee zalgasan bolovch ter mini gertee baij taaraagui ch yum uu, esvel nadad yarihiig bodoogui baisan baij magadgui ee,tegeed udalgui Tuyag butcaad yavsan gesen budeg badaghan suragtaigaar uldsen bi gedeg hun hongorhon tuuniigee sanan san betgerch uvliin amraltiig tesen yadan huleehdee tuuniihee araas ochih hyazgaargui ikh huseldee avtan, hel bolon er ni buh hicheeldee denduu ikh meriilttei zutgeseer uvliin amralt bolj Tuyagaa hezee ieh bol geed geriin dugaar ruu ni zalgahdaa, tuundee zoriulan bichsen shuleg duunii devteree engereesee ul salgan baihiig mini sanaandgui ecgh mini haraad chi ter ohinoo martsan deer dee gesen haoyarhan ugiig ganzhan udaa nadad helh bilee,.
Minii setgel hen bolgond il bsan hedii ch bi buhnees nuuj bgaa yum shig sanagdaj bsan ni genen tcagaan zangiinh bsan bololtoi,egch mini ankh bidnii hamtdaa alhaj yavahdaa taaraad ineed aldan barigdsan daa gej shoolon bsan ni ugui bolj yaagaad ch yum,ternii talaar nadaas asuuhaa ch baij barag yum yarihgui baisan aa, Tuvshoo minii duu nuguu namar chamtai yavaad bsan ohin chin udahgui turuh gej bgaa gesen sh dee gesen ugiig sonsson ter udur yaagaad ch yum tuuniig hen gedeg yamar hund aldchihvaa gej uilan duugarsan setgeliin gundeh tcotcrol mini tuund zoruilsan buh l duu shulgee urj tasdan uuruu uurtuu bahardan uilsan ter udriig bi odoo ch tod sanaj bna,.
Neeree ch udalgui minii jaahan Tuya eej bolson gedeg medee yu yunaas ulii namaig zovooson ch gelee ,ene buhnee setgeldee nuuj angiinhaa neg daruuhan bor ohind uerhii gedeg ugiig helj tuuniig naiz ohinoo bolgon hutulj yavah burdee Tuyagaa ingeed hutluj yavsan bol gej bodoj bsan bi denduu t*n*g, denduu aharhan bodoltoi baij dee,
Unendee odoo minii hani.nyalh jaahan ohinii mini eej bolson balchir nasnii mini buteegui hairiin mini urgeljlel bolson busgui chamaigaa gomdooj uiluulj yavsan bi gedeg amitan hetergii aminchhan uudgui zan gargasan ch gesen Tuyagiinhaa uujuu uhaan tuundee ugsun hairaasaa ursuj chadaagui ch gesen hanidaa, urdee unench baih setgeliig nadad ugch chadsan sergelen jaahan Tuyagaa setgel zurhendee nasan tursh hairlaj tuundee ugsun amandaa hurch hunii uriig zovoohgui etceg shig etceg hani shig hani bahiig bi hicheech l yavna daa.
Minii hani miniihee setgeliig bas meddeg minii setgeld Tuya l bgaad, Tuya l amidarsaar baisaniig meddeg ch bi ch shuluuhan helchdeg bailaa,.
Za ingeed 10-r angia tugsuh jilee hussen surguulidaa orohiin tuluu udur shunugui suusan bi MUIS-iin elektronikiig angiig avaad setgel duuren tceej teneger garch irehed minii naiz ohin,odoo nasnii hani mini Hovdiin bagshiin ikh surguuliin huvaari avaad amidraliin hamgiin gereltei nas 10-n jilee hamtdaa udsen naiz ohinoosoo holdoh bolson ch yagaad ch Tuya hezee neg tcagt nadad ireh yum shig bodsoor baisansan,.
Ingeed oyutan bolj, oyutnii shireenii araas nomiin duu sonsoj ehelsen bi gedeg hun neg udaa surguuliin nomiin san orohoor Ikh surguuliin shataar guij gartal negen tanidag dur zurag durs geed unguruhud ni sertes hiin ergeed harval hongor jaahan Tuyagiin mini sergelen har nud nad deer tusan Huue ee sain uu ? gej duu aldahad ni setgel gedeg semreed uragdchih shig bolson bi sain sain, chi hezee iree ve? gehed mini Uu saya 9 sard hicheel ehlehed irsen end hariltcaanii angli helnii angid surch bgaa sh dee gehed ni tiim uu? tegvel 2 uulaa neg surguulid surah ni ee, Za tegeed sonin saihan gehed mini naiz ni yaarch yavna aa, ohinoo huhuuleh yostoi, manai huuhed odoo 5 sartai bolj bgaa sh dee, chi sonsson biz dee naiziigaa naiz ni eej bolson sh dee, geed yu ch boloogui yu ch uurchlugduugui yum shig heleed ineed aldan zogsohod ni aav ni hen yum? aav ni gej hashgirmaar, yamar aztai aaviin huu ni iim bdag bna aa, gej tceejendee changaas changa barhirch bilee. Aaviin ohin,hunii ekh bolson chamaigaa ingeed hunii hun bolgood aldchih yum chinee tusuulj yavalgui,setgeliin nandin ter l ugee helj chadahgui yavsaar huurhun jaahan chamaigaa aldsandaa setgel dotroo haruussaar uldsen ter negen udruus hoish nasnii hani naiz ohin ruugaa zahia gedeg zuiliig chin udur shunugui bichseer neg udaa Hovd hotiin ongotcnii buudal deer hurtel hul tavin hani chamaigaa teverch zogsohdoo er hun minii zurhed shal uur saihan busguig zuudlen,ter hunii neriig setgel zurhendee shivseer hairt chiniihee nudend hursan gomdliin terhen nulimsiig ogthon ch anzaarahgui bi ganzhan Tuyadaa hairtai gej heleed garch yavahdaa er hun gedeg ankhnii nandain hair, amrag setgel 2iin umnu yamarhan uchuuhen amitan be? gedgiig mederch bilee.

Chi ganzhan ter l huniig bodoh yum daa, gesen tcuhursun duugaar helj baisan chiniihee ugiig sonsoj suuhdaa, setgeltei hairtai gesen horvoogiin saihan ug buriig hair setgeliin tuhai ganz saihan sonin boloh Hongorzul-soninoos ug useggui huulan yavuulj baihdaa, Tuyadaa bichej bna gej chamdaa ilgeej baisandaa odoo bi uuchlal husej bna hani mini ee.

Salhi shiruussej namriin uri orson ter negen seruuhen udur horoololiin zamaar Sansriin deeshee ugsuj yavtal sanaandgui urdaas tceejindee ohinoo enhriilen teversen,jaahan Tuya genethen garaad irehed tcochih shig bayarlah shig bolj bilee, Sain uu? yu bna daa, geed odoo l neg er hun shig yarij duugarch chadah bolson bi helehed,umnu ni unendee tuuniig harahaar yarih heleh ugs maani bugd alga boldog baij bilee, harin odoo bol ugui,tertei tergui miniih bish yum chin saihan yarij huurch chadval heleh ugee ch gesen helii gej bodoj, Alii ohiniig ni harin getel manai ohin nadtai adilhan u? hemeeh nuguu tcanginasan huuhed hooloi ni heveeree ter mini nadaas asuuhad uguisgehiin argagui adilhan hamag yum jaahan ter hunii uriin misheen harah jaahan tcarai adtai sergelen har nud yag l eej mun duu, bi l ene eejiin ohin gesen shig nud gyalalzan, hel bultalzah ter jaahan amitanii haanaas ni gardag aash ve gemeer turhiig haraad hair haramsal zereg turuh shig,

Haana hureh ni ve? hamtdaa yavah uu? gej asuuhad mini, ohinoo unuudur emchid ni uzuuleh yostoi odoo barag 6 sar hureh geed jing ni uzuuldeg yum gehed mini, aan aavtai ni hamt yavahgui yaasiin geed, yamar huntei suusan gedgiig yadaj medeh sanaatai asuutal, aav ni uu? aav ni baihgui l dee,gej helehed ni sain muu olon olon yum bodogdoj tcaash ni asuuj chadahgui bolson nadad nuguu shuluuhun zangaaraa ter mini yagaav tanai nuguu deed angid bsan ter bna sh dee, gehed ni Aan gej helehees uur uggui bolj bilee, neeree tuunteigee uulzah geed ochih burd ter zaluu tednii bairnii gadaa ch yum uu? surguuliin uudend huleegeed suuj bdag ni sanaand orood tiin ter .....() yum uu? gehed mini, tiin gehdee bi terentei suuhgui l dee,hurim nairaa hiih geed l guij tuusen nertei baigaa gehdee ene hurim bolohgui baihaa, bi ter hund hairgui yum chin gej shuluuhan helehed ni tegeed hend hairtai ve gehed bi hairtai hunteigee l suuna, uur huntei suuhgui ee gej heleed emnelgiin haalgaar orson tuuniihee turhiig dahiad olj haralgui 2 jil garan ungurch bilee,.

Ene hoorond tcag hugatcaa ungurun yamar ch bsan shinehen oyutan ali bish bolood 2,3-dugaar kursiin arhag oyutnuudiin toond orson, bi naiz ohintoigoo haayadaa ochij uulzaad l bas bus, naaguur ni deed,dood kursiin ali l ayataihan haragdan ohiduudiig erguulenhen yavahdaa hongor jaahan Tuyagaa martsan neg ch udur bsangui, hicheeliin devtriin ergen toiron hos hungiin zuragtai, Tuya gesen ner siileestei hen ch harsan minii hair setgel manai angiinhand ilhen baij dee, Unendee Tuya mini helseneeree ohiniihoo avtai suusangui harin ohintoigoo 2 uulaa, tcag zavgui hudulmurlusuur hicheel nomondoo ch surguulidaa tolgoi tcohidog, henees uluu henii umnu uuriiguu huleen zuvshuuruulj chadsan tiim eh hun eej bolson ni tuunii bagiin adtai sergelen, shuluuhan zangiinh ni ilrel shig sanagdaj bilee.
2-r kurs tugsuud zunii amraltaa naiz ohintoigoo unguruusun nadad naiz ni hul hundtei bolson shuu gesen zurvasiig ongotcond suuhiin umnuhun atguulsan ni er hun gej uuriiguu bodoj yavdag nadad yamar ikh aidas, tugshuur, amidraliin mini aldaa onoo bugdiig haruulahad ni uuriin erhgui minii huuhed bish baigaasai gej dotroo zalbirsan bi bas l uchuuhen hun shuu.
Za tegeed aav boloh gej bgaa hun chin bas neg talaar minii huuhed mun bolov uu? ugui bolov uu? gej bodsoor,tegeed teselgui ueiin heden huvguudddee uuriin erhgui bi aav boloh gej bgaa sh dee geed heleed tavichdag bna shuu.

Terhen ued manai angid deed kursees Tuyagiin maani naiz negen busgui orj irseneer nadad tuunii talaar yarij helj bas chig amidraliinh ni zah zuhiig medeh hun garch irseneer bas chig suragtai chimeetei baih bolloo.
Sonsood baihnee Tuyagiin ohinii aav bolson zaluu ungusun zun hurimaa hiigeed shinehen gergiitei bolj udahgui dahin neg huuhedtei boloh gej bgaa gedeg bodol nadad neg bodliin tuuniigee aldahgui ni gesen itgel naidvar turuulj bas nuguu bodliin aav boloh gej bgaa ni er hun minii urmiig hugalj bailaa, tegeed heterhii ert aav boloh gej bgaagaa naizuuddaa zarlasan bi gedeg hun angiin naiz busguidee ter minii huuhed bishee, bi ter ohintoi suuhgui l dee, Tuya maani namaig gevel tuundee ochno geed setgeldee bodoj yavsaniigaa teselgui yarichdag baigaa. Getel neg udur angiin naiz bandi maani Tuvshee chamaig gadaa neg sogoo duudaj bna gehed ni hen yum boldoo gesen shuu yum bodon gartal Tuya zogsoj baih ni ter dee, Huue ee sain uu? yamar sonin hun be? gehed ene harin tanai angi uu? bi chamaig haigaad l za sonin saihan? udahgui shine jil boloh geed l baij bna, chi shine jileer yu hiih ve? gehed ni uu tegeed baga zereg shou party hiine dee, harin chi ymar tuluvluguutei bna daa, gehed mini bi harin manai surguuliin shine jil Dragond boloh suragtai, chamaig nadtai hamt yavahgui yu l gej suuh gesiin gehed ni terhen uedee yu ch bodoogui, bodoh ch suhuugui bi gedeg hun Uu tegii tegii, hezee heden tcagaas ve? gehed 27-nii 17 tcagaas chi 16 geed manaid hureed ir tegeed hamtdaa yavtcgaaya, za hicheel chin oroh gej baih shig bna chi or-doo geed jaahan ter mini ergehdee genet Tuvshuu aav bolj bgaad chin bayar hurgii,sain aav bolooroi gej heleed zuulhun ineed aldsan daa huurhii.

Unendee 27 boloh hurtel 10-aad honog baisan ch ter negen udriig udtal huleeh shig bolood araihiij 12 sariin 27 bolohod hairtai tuuniihee gadaa huleen zogsoj baih daa, Aavb bolsond bayar hurgii gesen zuulun ineed chihend sonsogdsoor baij bilee. Udaa ch ugui tcagaan nehii deelnii tcaanaas tuiliin uzesgelentei haragdah minii jaahan tuya garch ireed bid hamtdaa mashin hulslun negdugeer horoololiin zamaar davhij yavah ter ued nadad ene horvood minii husej hairlaj baisan ter l hair, er l zuil butchih shig sanagdan,tuuniigee harahaas ulii ikhiig hiij chadahgui baisaar surguuliin shou ni deer ochin tuuniihee naiz ohiduudtai taniltcan ter negen shini jiliin oroig denduu jargaltai unguruusun ter negen shine jil bolj 98 onii tcav tcagaahan udshiin oroi bailaa.
Chiniihee duu hooloig sonsood garaas ni hutlun bujiglej yavahad mini enhriihen argaggui ineed aldan,saihnaas saihan udshiig beleglej baihdaa chi mini nuguu l 3,4 n jiliin umnuhun anh udaa taniltcaj baihdaa minii uhaangui hairlaj bsan ter l Tuyagiin dur turhiig uurtuu aguulan baihdaa yamar ch hunii hun boloogui yum shig, yamar ch huuhdiin eej baihgui yum shig sanagdaj bilee,.
Tegeed oroihon ni neg jijeghen Cafe-d orj suuhdaa odoo l odoo l gej bodood, setgeldee baisan helj chadaagui ter ugee helehiin tud jaahan uuriiguu halaashiigeed 2 uulaa Beer shimen suutal za tegeed yu yunii umnu aav boloh gej bgaa hamgiin sain naiziinhaa amidrald az jargal sain saihan buhniig huseé tcaashdaa yu hiih yaah bodoltoi bna daa, hemeen yaria uduhud ni heleh gej, yarih gej, sanaj bodoj bsan buhen ugui bolchih shig bolood,minii huuhed bish l dee gesen tenegduu ch gemeer ug amnaas uuriin erhgui unasan bailaa. Getel Tuya nad ruu neg hurtchan tcorgison hartcaar harj baisanaa,tegeed chinii huuhed bish yum bol chinii naiz ohin baihiin hereg yu bna aaan, Tuvshuu mini dee Tuvshoo mini naiz ni chamaig uul ni ovoo l sain er hun gej boddog,bas hundelj hairlaj yavdag sh dee, gehed ni hairlaj gedeg ug ni minii setgel ruu ursan oroh shig hairlaj aa, yaaj? gej asuuhad mini zuulhun ineesnee Tuvshoo naiz ni chamaig medne ee,chinii hairiig ch medne gehdee chi naizdaa ergeed bod doo,chi neg ch udaa tiim ug heleegui, unendee bi chamaas shiidtei ug sonsdog yum uu? gej bodood hamgiin suuld yavahiin umnuhun 2 uulaa uulzahdaa naiz ni chamaas asuusan sh dee, chi odoo sanaj bna uu? neg ohin chamd gaigui ee chi taniltcah uu? geed manai neg naiz bgaa yum gehed mini chi tegj bgaad boloh bailgui dee, gehed chin bi shiidee gargaad chamaas burmusun yavsan shuu dee.
Hervee tegj heleegui bol bi bas chamaig songoj ch magadgui, bas chinii talaar busad huvguudees arai iluu dotnoor boddog bsan bolohoor tuhain ued arai l uur baisan baih daa gehed ni am neevel uushig nee, gedeg bolohoor neg oldson ene zavshaaniig ashiglan neg musun setgel zurhee, uushig yu l bna bugdiig ni neegeed avii gej bodood tiim uu? ter ued bi bas chig gej humuustei taniltcaad orhivol taniltcaad orhihoor yu ch bodohgui l yavdag baij dee, odoo tegeed yaahav de,ungursun yum ungursunuruu uldeed 2-uuland ni daiad neg bolomj ene udaa oldoj bgaa ch yum biluu? Naiz ni unendee odoo ch chamaig hairlaj yavdag,chiniihee duu hooloi,dur turhiig busad henees ulii udii boltol hairlasaaar l bna,minii naiz naizdaa irehgui yum uu, unendee naiz ohinoo bi tcaashid chamaig hairlaj bgaataigaa adil hairlaj chadaa ch uu? ugui, gej bodoh yum, sain l ohin l geed l ursgaj garahad mini Tuya chimeegui harsaar l suulaa.

Tuvshoo, hunii amidral yanz bur sh dee, unendee unuu udesh bi chamtai uulzii chinii yarihiig chin sonsii, tegeed ch surguuliin shine jild anh udaa orj bgaa bolohoor ganzaaraa ormoorgui sanagdaad,bas deerees chi bid 2 huuhed nasnaasaa hoish ingej suuj bga ankhnii oroi bolohoor uneniig helehed jargaltai l bna, Daanch naiz ni chamaig arai ch ingej helne gej bodsongui l dee, bi chinii hairiig ,odoo boltol namaig hairladagiig chi medne sh dee, deer ni odoo bi ter ueiin jaahan ohin bish ali hezee hunii eej, huuhdiin eh bolson hun tegeheer bas hamaagui hair zarlasan buhend setgel aldrah ni ch haashaaa yum dee, gehed ni Tuya minii naiz odoo tegeed tcaashdaa yaaj amidrah ve? gehed mini Tuya othon ch bodolgui surna, ikhiig medne,tcaashdaa mongoldoo tugssud gadaadad neg surguuli tugsuh sanaa bna,tegj baital boloh bailgui gehed ni bi ch gesen chamtaigaa hamt tegeed l yavaj chadna sh dee, chinii tuluu buhniig hiij chadna ertuntciin ali ch bulan hursen hamaagui gehed mini,Tuvshoo chi bas neeree yaaj helj chadaj bna aa, aan naiz ohin chin odoo chinii huuhdiig gargah geed haa hol gereesee hol zutgej bna, bas hol gazar hunii nutagt l surah gej bgaa hun sh dee ter chin tegehed end chinii amnaas minii huuhed bish gesen ug unagaad, emegtei hun hezee ch uur hunii huuhdiig chinii huuhed gej heleed suudaggui yum, buur yaahaa aldsan hun l,archaagui humuus l tiim arga zam songodog baij magadgui yum, bi tiim yumiig uzen yadddag deerees ni minii huuhed bish gej heleh er huniig buur uzen yaddag, tiim humuus minii amidrald bitgii taaraldaasai gej boddog,odoo minii naiz naiz ohinoo buhnees iluu hairlah yostoi,tegeed chi hajuud ni baij chadaagui uchraas holoos bainga setgel sanaag demjij baihgui yu daa, tegeed ter ohinoo hairlaj hamgaalj yavaarai za yu, chi bid 2 iin huvid umnu ni ch baigaagui odoo ch yu ch baihgui, tcaashid ch yu baihgui baih baihaa gej bodoj bna,za tegeed uhaantai l baigaarai, oroitchihoj dee 2 uulaa harih uu geed ineehed ni jaahan yariltcii l daa gehed minii heleh yum duuslaa minii naiz sain bod,emegtei huniig hezee ch bitgii gomdoo,ter ohinoo l hairla za setgeld chin odoo l ter hun baih yostoi shuu, bi chinii hair odoo boltol bgaag sanaandgui medeed buh zuilee,chinii naiz ohinoo hairlah hairiig chin huvaaltcahiig huseegui,ter hunii az jargalaas humsalmaargui sanagdaad hairiig hairla chi tegvel hojno shuu gej heleh gesen yum, gej tus tashan heleed undiihud ni nadad bodoh yum heterhii ikh uldej bilee,.


Uneheer ter negen uvliin udshees hoish bi heterhii olon zuiliig, heterhii ikhiig bodoj bilee, hongor jaahan Tuyagaa martahiig hicheeseer tuunees gadna minii uriig hevliidee teegeed ganzaaraa hicheeldee guigeed gereesee hol guij yavaa hairt Zoloogoo hairlah shig udalgui havriin ter negen udur Zoloogoos mini chi aav bolson shuu gesen tcahilgaan avaad uuriin erhgui dogdlon ter uduriinhuu margaash Hovdiin ongotcnii buudlaas horiin emneleg ruu guin tusn orj baih daa, neeree l minii huuhed baih gesen ergelzeeg uurtuu aguulj baisan bi gedeg urchiij ulaisan ter jaahan amitniig haraad uuriin erhgui uuriin dur turhiig olj haraad ineehed mini Zoloogiin mini hartcand hair, uyaral negen zereg gerelten 2 uulaa ingeed ohintoi bolson sh dee gehed ni naiz ni chamdaa hairtai geed unsehed nasan turshiin mini amidraliin songolt ohin,Zoloo 2 mini yum daa, uurt oldohgui ter erhem huniig holoon holoos l harj yavah mini minii huvid jargal bolj bgaag uhaarahdaa haruusliin ch yum uu, haramlah ch yum uu? negen setgegdel turuud aav bolsnoo geriinhendee ch uur hen negen oir dotniihondoo helelgui tas nuusan bi bas negen goridlogiig uurtuu aguulsan baisanaa hojim oilgoson.

Tuyagiin huvid Tuvshood heleh gesen ugee hatuuhan gegch ni heleed bosohdoo yagaad ch yum huuhed ahui tcagaas ni tuuniig tcoo shirten murtuu zuulhun gerelteh ter negen honin bor nudnii hartciig martaj chadahgui udiig hurehdee yagaad Tuvshootei uulzdag baisanaa,yagaad tuuniig ogthon ch hairlaj chadddagguigee odoo hurtel oilgoj chadahgui bgaagaa uurtuu gaihdag bailaa.
Medeej har bagaas ni tuuniig hairlasan ter olon olon hairiig ergeed hairlaj chadahguigee medseer bi uuriinhuu hairtai huntei l suuna gej heleed neg nas ch hureegui ohinoo aaviinh ni garaas bulaagaad garsan ter negen udurt yagaad ch yum uuruu ogthon ch haramsaj baisangui. Bi yu hiih yostoi, yaah yostoig mini chi heleed uguuch dee gesen guiltiig ul heregsen bi hairtai hunee olood ter hunteigee l hamt baihiig husej bna, chamd hairgui l dee gesen ug odoo bodohod yaaj amnaas ni bagtaj garch baisan ni sonin, Tuya odoog hurtel heniig haigaad bgaagaa, heniig hairlah yostoigoo uuruu ch oilgohiig hussengui,zugeer l husseneeree amidrana gej bodoj baisan ni tuuniig udiig hurgesen yum shig, iim baij bi yaaj Tuvshood hairiig hairlaach gej helj chadaj bna aa, bi uuruu hairiig hairlaj chadahgui l bgaa shuu dee gej bodohoos uuruu negent Tuvshoog hairlaj chadahgui, bas busad hairtai gesen ter ugiig helj bgaa humuusees heniig ni ch songohgui gedgee hamgiin sain medej baisan ni Tuyagiin zuv ch bsan baij magadgui yum.


-Alternative- - December 25, 2004 02:27 PM (GMT)
bi bitshan gej helj chadahgyinee ... haraad gul awdag bain sh dee ... attack er ni ih unshih durtai umaa... ingehed chi ene ih um bichhed huruu chin ewershihgyi bain uu hehe

attack_girl - January 1, 2005 07:31 PM (GMT)
Ergen Dursahui

Nar mandaj buig bilhenee iltgesen altan shargal tuya duu n ul medegden niseh ongotsnii tsonhoor tuyarna. Mongon tsagaan uulsen deerhi narnii shargal tuyanuud ulgeriin altan dursamj oguuleh shig.
Seoul ees Sanfrancisco niseh boing 747 ongotsnii tsonhon taliin suudald garch chadahgui boltloo shigdsen bi eh oron ard uldeesen buhnee sanan untaj ul chadna. Seoul ees hoorsonoos hoish barag 10 aad tsag ongorchee zamdaa yadarsan bolhoor zalhuu hureh n yaggui. End tendehiin sonin hachin humuusiig haran gaihana. Hirendee l harahgui bay gevch nudend sodon yum tusah n hetsuu. Buheegnii untarsan gerel asan deed hanan deerhi hamgaalaltiin busnii zuragtai gerel anivchah n Sanfrancisco-d oirtoj buin shinj tsonhoo buten neegeed harval terhuu nuser ih hotiin zah n hediinee il uzegdjee.
Hariin yum buhen sonin ter tusmaa deerees harah n nen sonirholtoi. Heseg hugatsaa ongorsonii daraa minii suusan boing ongots duu shuutaihan gazardav.
Hariin oron hol alhasnaas ehleed l hunii eh oron gedeg n medregdene hund huchir davchuug bas sanagduulna.
Hamaatnii ah maani nagats egchtei mini namaig tosoj avsan bogood tedniid neg honchihood sacramento dahi ih surguuli ruugaa mashinaar yavav 3 tsag shahuu yavsanii etsest Sacromento dahi holsnii bairandaa hurch irlee bidnii yaduu oyutnuud bitgii hel manai mgl iin bayachuud tsoohon amidardag tansag bairand Korea Japan Russia aas irsen zaluuchuudtai hamt amidarhaar bollov Taarsan ch humuus neg bairand irjdee hemen dotoroo bodon bugdtei n BAYARAA gej neree heleed neg burchlen taniltsav Russia aas irsen ondor bierhuu shar zaluu ondoroos bish busad n nadaas namhan n yah argagui omnod asia undestenuud gedeg n medegene. Holiin ornoos ene l gazariig bugd l zorij irsen bolhoor bie biedee evteihen gej jigteehen. Margaash gehed hicheel ehleh bolhoor hagas dutuu zuilsee beldeed oroi n bairniiha heden zaluustai kino uzen dev delhiin ohidiig hamaj shimin yarin yostoi l oyutnii amidarliin negeehen odoruudiig az jargaltai duuren ehlev

University Sacramento geh asar tom ene surguuliin campusaar (ih surguuliin horhonoor) yavhad gaihmaar saihan admission office -iig n haij oloh gej barag l buten tsag shaham campus dund tenev. Arai hiin olood Liz geh busguitei uulzaj burtguulseneer hicheeliin shine jil ehlen n teree ooriin meregjiliin daguu bussines hicheeluud avsanaas gadna world thougth and calture hemeeh hicheel songoj avaad terhuu ih surguuliin suragch n alban yosoor bolsondoo Bayar hoorteigeer terhuu oroonoos garav.

Hicheeliin anhnii odor yostoi l campus deer nair naadam bolj bui met tum tujignej bum bujignana. Barij yavsan campus map aa geechihgui hicheen ih l nuhatstai angi tanhim buriig nyagtlan harna neg angi n zuugaad huuhedtei ene asar tom surguuli yostoi l hunii medlegiin olgii geltei

Hicheeliin anhnii odor bolood ch teruu ehnii hoyer tsag yostoi yu ch oilgolgui tas guriij ongoroogood tsainii tsagtai amid mend neg yum zolgov.
ID cardaa uzuulchiheed hooloo avan shireen deer suuval minii ueiin heden ohid ih l hogjiltei n argagui ineelden derged ireed
-uuchlarai hamt suuj boloh uu
~tegelgui yahav bolnoo
-bayarlalaa namaig Julie gedeg
hemeen heleed nuuremgii n argagui naiz nariigaa taniltsuulaad end tendehiin zuilsiig asuuj hel am suglachih shahana. USA ohid nuuremgii gej jigteihen Julie hemeeh urt sormuusaa tormolzuulj tsenher nudeeree hoorhono ineesen, ondor,nuuree tseverhen budsan tsemtsger ohin MGL geech orniig gazariin zurag deerees harj tuuhiin hicheel deer baga baihdaa surj baisanaa dursan ih l jogtoi ineemsegleed mgl zaluuchud cham shig iim tom alag nudtei ondor bierhuu goyo zaluuchud baidag uu bas sexy geed naiz nartaigaa niilj ineeldeed namaig heseg zuur gaishrald oruulaad baih zuur manai bairnii ondor Russia hurch ireed
-Hey sexy mongolian hezee zavandaa ohid amjuulchihvaa hemeen ihed changa heleh n mani metiin daruuhan MGL-d ichmeer sanagdana oroonii maani Russia zaluu boloh Mini (ner n Mikhail tom bierhuu bolohoor n huuhdud shogloj Mini gej duuddag baiv)-tei hamt bas bus heden ohidtoi hamt shoudahaar bolood salav ted ch araas hicheeliin daraa shuu hemeen changaar hashgirsaar uldev.

Suulchiin tsag World thougt and Calture nogoo hedees zugtah shaham salaad guiseer baigaad angia olj ochvol negentee hotsorson uchiraas nuuree shirluulen zovshoorol avsaar orvol 30 ergem nasnii zus tsaraitai zaluuhan, shargal us n moroo daldalj gyalalzsan nariinhan bilhuuse iltgesen kostium omsson ondor tseverhen busgui,
-suu suu hemeen urialgahan hariulav. Hen ch harsan shavi naraasaa yalgarahgui ene bagshiin uzesgelent torhond ooriin erhgui harts tusna.
Chinii neriig Bayarhuu gedeg uu gej helehdee Bayarhuu gedeg ugiig MGL hunees yalgalgui tseverhen helsen n yostoi gaihuulj orhiv. Terhuu tsag deer arai l untchih shahalgui bogchim haluun bas urt taniltsuulaga hicheeliig yostoi hicheej davaad MINI bolon JULIE tednii heseg naiz nartai shoudahaar barag l angias zugtaah shaham garav.

Odor honog ter tusmaa University -iin freshman(1r kurs) jil yostoi l gerliin hurd shig ongorno MINI bolon busad heden nohodteigee gaduur tenej kino uzej shoudaj yavsaar baigaad ehnii (quarter) hagas jild world thougt and calture geh angi der yostoi navs unav.

Zahianii hairtsagt irsen dungee haran alhaj baigaad world thougt and calture hicheelin bagsh Miss Laura tai yostoi l ulaan nuureeree halz taarchihav. Miss laura onooh l gaihamshigtai ineemsegleleree mend medeed oroondoo uulzahiig husev
ene ug yostoi tolgoi dunduur landuugaar delseed avah shig bolj dungee harsaar araas n alhalalav.
Student centeriin(oyutnii tovd) bairlah 12 gesen nomeriin haalgand orvol. Yostoi l nudendee ch itgemeergui zuil harah n ter orooniih n hoimoroos avhuulaad Chinggis haanii horgon hivs baih agaad oroogoo toiruulan Mongol uran zurag hatgamal naasan n nen sonin sanagdav, nomnii taviuruud deer n MGL iin uran zohioliin deejisees avhuulaad yaruu nairgiin botuudiig hurtel orson baih n nen sonirholtoi sanagdav mon tsonhnii n hoyer tald huuchnii hudan MGL bichigeer- hair bol tevcheertei, enerengui, hair ataarhadaggui, hair bardam zan gargadaggui, hair zohisgui abirladaggui, ooriinhiii erdeggui, uurladaggui, muutai tootsoo hiideggui, harin unend bayarladag, bugdiig daldaldag, bugded itgedeg, bugded naiddag, bugdiig tesverledeg, hair hezee ch duusdaggui, harin ish uzuulj baigaa bol ter n duusah bolno - gesen moruudiig bichsen n ihed sodon haragdaj bailaa. Computeriinh n derged MGL undesnii huvtsas omsson byatshan ohintoi avhuulsan Miss Laura bagshiin zurag bur ch ihed sodon haragdaj baiv.
Tereer minii el gaihaliig oilgoson bololtoi minii oodoos ineemsegleed sain baina uu bi Mongolch erdemten hun l dee geed MGL oor tseverhen helsen n yostoi l nogoo gaihshraliin tuiliig hurgeh n ter...

Laura bagsh tavagtai chiher avch ogood suuhiig urilaa tereer MGl oor tun sain yarih bogood aylga ul medegden shuleg unshih adil uran yarina ingej Mongol hel sursan hun omno n haraagui bolhoor ihed sonirhon asuuval
-zondoo tuuh bii -gehees oor yu ch hariulsangui tereer ihed nandignasan bololtoi huuchin havtsand duurtel n hiisen tseverhen tsaraitai 20 garan nasnii tolov daruuhan zaluugiin zurgiig uzuuleed ene l hun minii MGL hel, soyol, tuuh sudlah gol tulhuur bolson yum hemeen ineed aldan oguulev.
Laura -mongol huntei yarilgui udsan baina shuu chi husvel nadtai suuj minii setgeliin gunig jargaliig huvaaltsaach?
-ta omno hezee mgl-d ochij baisan yum be
Laura -10 gariu udaa gehee neeh ih udaj baigaagui ee
-herev ta husvel yarij bolno shuu dee
tuunii mgl oor yairh n minii buhii l gaihshrliig toruulj bailaa

Laura ihed sanaa aldav bololtoi gunzgii amisgaa avaad coffee aygalj ogood suuv.

Namaig California mujiin UCLA (university of california of los angelos)-n junier class-t (3-r kursed) baihad transfer student geed ondor tsagaan asia zaluu irj bilee. Daruuhan, ug tsootei, ichimhii, tereer manai University(ih surguu)-n ohidiin anhaarald bainga l ortdog bailaa. Uls toriin angid surdag Zorigt geh huder chiireg beitei tas har ustei ter zaluug harah burdee minii hatsaraar haluu duugdeg baij bilee. bi ter ued Americ hol bombogiin bagiin cheerleader hiideg baisan yum hol bomgoiin bagiin ahlagchidaas ehleed l er n bolomj n oldson zaluu bur l nadtai holboo dogtooh gej guideg baij dee.
Zorigt university-n cafeteria-d urgelj l hool hiij zogsdog ochij hool avah burt urdaas zoolon ineemsegledeg daruuhan niitej zaluu baisan yum.
Manai etseg eh california mujiin tomoohon neftnii compani ezed erh tanhi osson bi urgelj l harsan buhnee avdag negen baisan ter ch zangaaraa ih l tansag heregletei ohin baisansan unaj bui mashin mini ter l uedee her hunii avch chadahgui uned hurdeg baisan, bairlaj bui bair hereglej bui huvtsas goo saihnii heregsel geed l unetei tansag buhniig hereglej irsen yum.
Gevch 20 nas hurtlee bi jinhene hair amsaj uzeegui huntei ch oirtoj uzeegui ariuhan tsetseg baisan yum haaya zuun gariinhaa chigchii huruun dahi purity ring(amlaltiin bogoj (nohrtei bolohoosoo omno huntei dotno haritsand orohgui gesen)
ee avaad haychihdag baij bilee uchir n manai university-d nadshig tsarailag uzesgelen togoldor busgui huntei oirtoogui baih n ter tusmaa cheerleader iin ahlagch hun iim yum uzeegui baih n jinhene gaihamshig bailaa l daa.

Anhandaa Zorigt MGL hun gej erdoo ch bodoogui China yumuu Japan zaluu l baih gej bodoj baisan
Hicheeliin ehnii jilees ehleed l Zorigt bohiin dasgald yavch baisan bogood bohiin season (uliral) ehlehed tereer UCLA -g toloolj State champion (mujiin avraga shalgaruulah) temtseend barildaj ehelsen yum.
Ye bur deer ih sonin meh hiij yaldag sain boh baisan hamgiin suulchin avraga shalgaruulah ye deer yalsanaar bohoor state champion (mujiin avragiin tsomiig) iig anh udaagaa l UCLA-d avchirch bilee.
Zorigtiin ch ner hund hol bomgogiin tamirchid onts surlagatan aas iluu davj manai ohidiin husel moroodoliinh zaluu n bolson ch bi tuuniigee zurhendee l nuudag baisan. Haayaa hayaa ooriigoo uguisgej ene bol hair bish ene bol zugeer l sonihrol hemeen nuuj haaj yavlaa.

-Laura bagshiin helj bui hairiin tuuhiig sonsoh tusmaa sonirhol ulam bur torno yagaad ch yum be ter hunii el ih hairiin tsaana yamar negen augaa zuil baih shig tuunii gar utas jingenen duugarahad
-uuchlaarai
gej heleed utasandaa hariu ogov heseg zuur yarisanii etsest
uchlaarai bi ohinruuga yavah bol bolohgui n tuunii mini toglolt ehleh gej baigaa yum baina ter mini togoldor huur toglodog yum uuchlaarai gej eyldeg heleed bosov.
-zugeerdee bayartai

Lauraa bagshiin oroonoos garahdaa ter hoyer iin dund yu bolson talaar ihiig sonirhono yavlaa. Nar jargah tohjee shargal tuya gyalalzaad amidral urgelchilseer l

Lauraa bagshiin oroonoos garan olon zuiliig bodoj alhah zuur Julie heden naiz nartaigaa holoos Bayaraa hemeen duudsaar hurj ireed uruul deer unseed
Julie-yu baina -geed sugdav gaihaj balmagdsan bi, uchiriig olj yadan baih zuur tereer enhriinhneer
Julie-Bayaraa onoodor minii torson odor chi manaid ochihgui yumuu geh n ter.
Suuliin ued mongogui baigaag helehuu hamgiin sain naiziin maani torson odor bolj baigaag ch heleh uu heseg tevdesnee
-Uuchilaarai naiz n yostoi ochij chadahgui gevel
Julie-tegvel namaig unseh l hereg garch dee geed tas tas hohroh n ter
-yaj unsvel chi durtai baih yum be
Julie-yahav mgl zaluuchuud yaj unsdegiig l haruulchih
-naizuudiin chini derged uu
Julie-chi chini USA-d baigaa sh dee esvel tanai uls chini odoo hurtel communist yumuu
-ugui l dee gehdee l
Julie-tegvel oroi ireerei bye kiss you geed guih n shahuu naizuudtaigaa hohroldsoor ohid oorsdiin holsoldog bair luu yavav.

Bairandaa irchiheed orooniihoo Russia tai ih l ami baidag bolhoor uchir shaltgaanaa heleed heden togrog asuuval mani hun
Mini-ha ha ha Bayaraaa chi ih zalitai zaluu baina shuu tsaadah chini nadad yu ch heleegui mortloo chamd helsen baigaa yum daa hoyula ochyo geed guij ehlev

mongiig n guisan hun yaj ugui geh bilee
-za tegvel chi namaig daana shuu za naiz n ireh dolo honogt tsalin buuhaar ogyoo hemeen ih am bardam hileed hoyul neleen gangalj avaad Julie bairanii zug alhalav

Julie giin bair n ohid baidag gesendee tseverhen tsemtsger gej jigteihen
tom oroogooo bayart bish hairiin bolzoond zoriulsan met zasaad goyo unertei laa gurvalj taviad gerel untraaj uyngiin hogjim tabisan n torson odor bish boloh n ilt

Mini ch uuniig ajiglasan bololtoi Julie-d torson odoriin mend hurgeed avchirsan tsetsegiin baglaagaa ogchihood Julie iin naiz Katie-g sugdaad um humgui garah n neg l jigtei sanagdana.

Julie bie barisan har daashinz omsoj shargal usee zadgai tavij tsenher nudee toiruulan haraar kontor taviad goyoliin har sandal omsson n tuuniig zuirlehiin argagui uzesgelentei haragduulna. Julie shireend uriad ulaan dars avchiran mostei mongon savand hiigeed baysaltaigaar inegeed.
-Mgl zaluuchud er n emegtei huniig ehlej hodolhod ajilaaa ehledeg baih gej bodood bi ene buhniig hiilee l dee
~hen tegej chamd heleeb
Julie-chi
~bi chamd tiim ug er zuhuilgaagui sh dee
Julie-uil hodloloos chini medsen yum
heseg hugatsaand en tendhiih hamj shimj yarij suusanii etsest
Julie-hoyulaa bujigleh uu geed garnaas hariu ch heleh zavdalgui tataj bosgood tseej ruu nalan uyngiin ayand tohriuulan evseleg hodolno.
Barag jil emegtei huntei oirtoogui bolood ch ter uu sonin medremj torno tuunii zoolon uruul uruuluud n mini uruuluud deer hureh ued er hunii ezerheg husel bie setgeliig tovoggui ezemdev.

Ogloonii nar hoshignii tsaanaas tusaj hicheeltei geh dohio ogno. Julie-d saad bolohgui bosohiig hicheesen bolovch tereer namaig serehiig medsen bololtoi tseejiig mini garaaraa tevreed.
Julie-ongorson shono uneheer siahan baisan shuu mini sexy Mongolian. Namaig ingeed orhiod yavah gej baigaa yumuu hoyulaa onoodor hamt baiy l daa geh erh duund ooriin erhgui datagdan duursen hereg ongoroo biz ugiin yu oilgodog bilee gej bodood Julie iin nuden deer unseed hunii amidarliin nugelt hyazgaar luu ahin temuuev.

attack_girl - January 1, 2005 07:32 PM (GMT)
Julie tei barag l ehner nohor shig ongruulsen heden sar bal burmiin adil sanagdana hezee ch hariin ter tusmaa tsenher nudet busguin hairand erhlen hevtene gej tosoolsongui tsag hugatsaa haravsan sum shig ongorch neg medhed shine jil tohon semesteriin dunguud ar araasaa tsuvarna. Arai l unachihalgui ami garsandaa bayarlan alhah zuur deer Laura bagshiin heleh gej baisan tuuhiig duusgalgui ondorlosonoo sanan terhuu tuuhiig guitseen sonsoh husel toron oroo l uu n alhalav.
Tseverhen tsgaan haalgiig hedentei togshvol
Laura ~or or
geh uyngalag hooloi sonsogdoh n Laura bagsh mon.
-Sain baina uu uulzaagui udsan baina shuu
Laura -ooh sain uu Bayaraa sonin saihan yu baina.
-Yumgui taivan tanitai l uulzah heregtei yavj baina.
Laura -dungiin talaar uu?
-Ugui ee tanii nogoo duusgaagui ongorooson tuuhiig ahij sonoh geed l
Laura-aan tiim zorilgoor irsiin bii bagsh n bur chamtai yarihaa martsan baina shuu hicheeliin dun lekts geed bas English MGL hel bichigiin toli gargah geed l zutgej suuna.

-oo tiimuu tanii tuuhiig sonsoh gehees baij yadaad l hureed irlee
Larua-bid hoyer haana zogsloo
-ta Zorigoog boh bolson ta tuund sain biasan geed
Laura-aan tiim bur martaj orhij junior (3 kurs) jil tuunteigee er haritsaj chaddaggui baij bileee manai surguuliin ohid ch gesen Zorigtiin hoinoos guigeed hariu olj sonsoogui yum daa. Neg heseg ohidiin dund tuuniig gomo geh ug tarj minii zurh setgel ihed shanalj baisan anh udaagaa l hund tegtlee ih gomdoj bilee gehdee yag ooroo sain medeegui baisan bolhoor tegeshiigeed l bolichihson yum. Junior (3r kurs) iin zunii amraltaar gertee harihdaa tuunees setgeldee l uldsen dur zuragtai l harij bilee. Cheerleader (USA hol bomgogiin hogjoon demjigch bujigchin ohid) ahlagch hiideg minii ihemseg zan, bardam aash mini tuuniig sanah burt shaldaa buudag bailaaa. Etsegiinhee buyand holborch osson bi huniig hezee ch guij amidraagui ee.
Zunii 3n sariin amidarllig zovj ongoroogood UCLA-d deer ochvol senior (4 kurs) togsoh jilee Zorigtiig UCLA-d surahaar ahij ireegui geh medeeg sonsood MGLl chuudiin heldegeer gol zuran dotor haranhuilj bilee. Oortoo ene buhii l sonin medremjiig teehdeee bi ene zuil bol hair bish gej uguisgej baisan ch nudnees unah nulimsan dusal mini uulzaj unenee helj chadaagui gomdol mini ene bol hair mon gedegiig urgelj heldeg baij bilee. Ter jilee bi cheerleader ahij hiisengui hicheel ehleed 2 doloo honog ongorsonii daraa gadaad oyutnii campus deer Japan ohidod bujig zaaj baihad neg l tanil tsarai tanil torh hajuud ireed ineemsgelesen n ter mni baij bilee. Ihed sanasan daa ch teruu hairlasan daa ch teruu tevreeed avmaar sanagdsan ch ehees torhod zayasan em hunii tolov zangaar tolgoi tohin mendelehed.
Zorigt -sain uu Lauraa. Chi cheerleader hiihee bolichihson yumuu chamaig haraagui udsan baina shuu geed nogoo dolgoohon hartsaaraa shirteh n hair bulaam.
-Tiimee bi hiihee bolison bi odoo hogshrood dasgaljuulagch hiij baina gej helhed tuunii nuurend ineemsglel todorson n odoo ch sanagdana. Tuunees zorig gargan end yu hiij baigaa talaar bolon yaj minii neriig medej baigaa talaar asuuval.
Zorigt ineed aldan
-onoodor UCLA daa butsaj oroh gesen yumaa harin admission ovoo hurdan hariugaa hellee shuu harin chinii nernii huvid, chinii neriig medehgui UCLA iin suragch baidag yumuu gej heleed ineesen n hen negnees hezee ch avch baigaagui ner hundiiin shagnal baijdee ter ued
Zorigt hooloigoo zasaad onoodor nadtai hamt hool ideh uu herev zavtai bol, gej asuusand erdoo ch itgej chadahgui ug ch dugarch chadahgui hii l tolgoi tohin hariulhad
Zorigt- 6n tsag geed bi chamaig nomiin sangiin uudend huleej baiy bayartai gej helchiheed bayar, hoorteigeer garaad yavav.
El buhniig sonsondoo itgej chadahgui bas sonssonoo uguisgej chadahgui arai l ter koridoroor hashgarchihalgui oroo luugee guij bilee.
3n tsag huvtasaa songosnii etsest goyoliin tsagaan bariu daashinzaa ter ued ihed moodond orj baian ondor osgiitei stagaan tufelee omsood tuuniig huleej bilee.
Tuuniig irj avna gesen bolhoor ooriin unadag forshe goo orhichihood tuuniig huleej baital hoinoos Laura geh tanil duu garsan n ter mini mon baisan yum har goyoliin gutal har hoslol dotuuraa har torgon tsamst omsson n tuunii nud, homsog bolon buhiil zuilsiig todotgono.
Minii ene amidraliin hamgiin sahan oroin zoog ter baisan yum
ter oroin zoognoos hoish bid hoyer bainga uulzdag bolj bie bieneesee hagatsahaa bolison yum. UCLA-n zaluuchuudiin nudiig unagasan hosuud bolson yum daa ter jil Zorigt USA hol bombog togloj bi cheerleader ee ahiad hiisen yum togsoh uedee bid hoyer UCLA-n hatan haanaar sharlgarch UCLA iin tuuhend hamgiin shildeg gadaad oyutan gesen jaazan der tuunii mini zurag uldsen yum.
Harin togsoltiin udeshlegen deer eej aav mini irj surguuliin hamgiin ner hundtei iveen tetgegchidiin neg n minii aav baisan bolhoor inder deer buh togsogchidod handan ug helj bilee. Ter ued aav Zorigt bid hoyeriig anzaarch ene haritsaand mini uneheer durgui baigagaa ilerhiilsen yum. Togsoltiin udeshleg duusah hurtel huleej baigaad namaig las vegas dahi harshruugaa avch yavsan yum. Ter ued Zorigt-d los angelos-t uldehees oor arga baigaagui. Aav mini ihed buhimdsan baisan bolhoor nadad zohih arga hemjeeg ih l hurdan avch bilee.
Ter ued las vegas iin casino nuudiin ergeltiin horongiig baridag aldartai broker Will Hilson nii huu Matt Hilson gedeg zaluutai barag l alban hucheer sui taviulchihsan yum.
Bi Zorigtiig zalgah bolov uu, ireh bolov uu gej zondoo harsan bolovch ter mini erdoo ch holboo barilgui alga bolchihson. Hurim ehlehed hedhen honog uldej bi gedeg hun garah erh baihgui. Minii aav herev sum deer gerlehdee gerlehgui gej lamtand heleh yum bol buhii l horongoosoo chamaig tutgelzuulj Zorigtiig shaltag zaaj shorond hiine gesen bolhoor huriimiin ued zugtah, ugui gej heleh erh unendee baihgui bolson yum.

Laura-
hurimiig bi ariuhan gegeehen getegt itgej baij bilee Zorigttoigoo gerlehdee ariun biyee ogno gesen purity ring (amlaltiin bogj) yadam huruund mini gyalzana. Herev onoo oroi l chi mini irehgui bol ene bogj heniih boloh bol gehees hooloi zurna.

Tsagaan limusin duu huur hogjim daguulan ireh n nadad er baysaltai bahdaltai ul sanagdana. USA -n tomoohon billionarer(ter bumtan) ii ohin Las vegasiin aldartai Brokeriin huu hoyeriin hurim bolj baigaa bolhoor end tendhiin setguulchid nud tsusem hurts gerel anivchuulan zurag darna.
Ariun sumiin uyngalag honhnii duu todoos tod sonsogdono. Hurimand zoriulsan limusenees garhad ulaan hivs sumiin ood hurtel zaschihsan. Setguulchid zogsoh ulaan tuuz hoyer talaar tatsan n surdmeer.
Sumiin uran heetei haalga neegden heden myangan hun hurimiin ayand baysal az jargal todruulan namaig shirtene getel minii nuurend az jargal baigaagui ee ted ch givluurnii tsaanaas harj chadaagui biz.

Minii hairgui hun garaas mini atgan hurim batlah inder deer garhad zurhend haruusliin gunig egshiglej suulchiin udaa ch bolov Zorigtiig ahij harahiig ter huu sumiin hanan deer baih modon zagalmain ood hartsaa sungan minii toloo tsovdlogdson geh Esusees guij baisan yum.

Lamtan hurimiin erooliig biblees unshih zuur……

Uuchlaarai bi zovshoorch chadahgui n ee ene hurimiig
tuuniig bi yadaj gants l harya geh tanil duu sum dayar hadah n Zorigt minii hair mon baisan yum. Tsagaan hoslol omson tsaagaan sarnaig gartaa bagtslan bariad alhah Zorigtiin oodoos bi guihdee ard yu bolj baigaag martsan yum Zorigt bid hoyer sumiin haalgaar guin garch olon myangan zochid setguulchidiin zurgiin cameriin gyalalzuulan Zorigoogiin BMW suugad zugtchihaj bilee. LAS VEGAS aas holdosnii dara Zorigt mashinii zamiin hajuud zogsoon namaig unsej minii hairt namaig uuchlaarai chi nadtai gerleh uu geed zurhen helbertei mongon savnas erdenesiin bogj uzuulhed tiimee bi chamtaigaa l gerlene bi chamtai l gerlene hemeen unseed
Zorigtod handan hoyulaa odoo gerley oirhon hamgiin oirhon biagaa sumd gerley gej helhed ter mini mashinaa asaan bi zuun taliin Zorigt baruun taaliig haran sum haij tavihsaar negen christian sumd ochson yum. Buten sain odor baisan bolhoor huraliin uil ajilgaa magtan duu sumd yavagdaj bailaa Zorigt sumiin pastor (udirdagch) ta n ochij uulzaad nadruu garaa tohin naash ir gehed

Sumiin pastor sumiin itgegch nart handan manai sumd onoodor ih ontsgoi uil yavdal tohioldloo ene n minii hiih yostoi bas Yertontsiin Ezenii hussen zuil mon gej bi itgelee. Ta buheniig ene hoyer zaluu hosiin genetiin huramiin gerch nar n boloosoi gej husej baina geed Sumiin ahlagch nad deer hurch iren garaa ogon sugdahad Hurimiin ayalguu egshiglej Zorigiin ood bayar hoorteigoor terhuu sumiin pastor(ahlagch) iin garaas sugdan bi alhalsan yum.
Sumiin pastor Zorigtiin neriig helj chadahgui heseg budilsanii etsets Etseg huu ariun sunsnii ner deer bidnii gerleltiig batalj ogson yum.

Ter oroidoo bi Zorigttoi hamt LA(los angelos) ruu niseed tend hurimiinhaa hezee ch husej moroodoj baigagui tiim l az jargaltai odruudiig ongorooson n amidarliin mini hamgiin jargaltai altan moch mon amin zurhnii husel moroodol mini ter odruudtei hamt ongorch dee.

Tend bid hoyer sar amidarsanii daraa aav mini bid hoyeriig haij olson bolovch aav mini bid hoyeriin hairiig hundelj hamt amidarhiig zovshoorch bilee harin tereer alban yosoor hurimaa hiihiig sanal bolgosonoor 7 sariin 7nd hurimaa dahin alban yosoor hiiheer Las vegasiig zorison yum ongotsnii buudal deer buuhad .............
gej heleed Lauragiin hooloi zangirav. Aygatai coffee goo amsaad salfetikaar amsariin n toiruulj archaad butsaaj shireen deer taviad setgel n tavgui baigaa bolotoi tsonh ood haran zogsov.
minii setgeld yu bolson talaar medeh husel torno……

Laura-
ongotsnii buudal deer buuhad Matt Hilson toi hiih baisanhurimiin uil ajillagaa uimuilj yavsan bolood ch teruu ene talaar asuuj shalgaah gesen setguulchid shavana. Olon hun dundaas tas hiih duu garch Zorigtiin tsagaan tsamtsnii engereer nil ulaan tsus ursahad tolgoi ergeed uhaan aldchihaj bilee. Oroi n emnelegt sergesen bi bosoj yu bolson talaar etseg eheesee orilon asuuval aav mini setgelee baridaa ohin mini neg n yavhad nogoo n irdeg jamtai orchlon gej helen tolgoi mini ilhed tuunii gariig tulhen ta tuuniig alsan bi tuun deeree ochmoor baina gej hedentei orilj bilee.
Suuld medehnee nadtai suuj huviinhaa business ee aaviin mini horongoor demjuuleh gesen Matt Hilson iin holsnii aluurchid Zorigtiig min eguutgeseng LAS VEGASIIN tsagdaa nar ilruulsen yum el hereg yavdalaas hoish doloo honogiin daraa MGL oos Zorigt aav eej geh 50 ergem nasnii er em hoyer ireed shariliig n avch yavsaniig medsen yum. Bi tuuniigee ch harj chadalgui yavuulsandaa odoo hurtel harmsdagaa sariin daraa minii gedesend horvoogiin tumen zuilsiig medeh gej tiichleh hoorhon ohinoo tuuneesee olsonoo medsen yum.
Ohinoo hoyer sartai baihad bi mgl-d ochij bilee Zorigtiin ger buliig n tovoggui olj uulzaad shariliig n ergehiig hussen bolovch etseg eh n ih l durgui baij bilee gehdee urii n teesen busgui huniig haraad erh bish zovshoorson baihaa gej heleed tereer sanaa aldav.
Laura -Tuuniihee shoroond daragdsan tsementen shariliig olj haraad oortoo ihed gomdoj ene horvoog uzen yadaj hichneen udaan uilsan mini ochigdor l yum shig. Ter ued ohn mini gedsendee zondoo tom bolchihson hodolj baisan yum.

MGL iin uujim tal tsenher tenger saihan setgelt humuusiig harahdaa Zorigt mini ter mini tiim saihan uujim setgeltei tengershigee saihan nudtei zaluu baihaas ch argagui yum daa gej MGL gegch ih gazar deer orshigch joohon ard tumeneer baharhah setgel ooriin erhgui torj ter ard tumnii talaar surah husel torson yumaa minii hairiin tuuh gevel iim l baina daa

gej helhed LAURA iin nudnees nulims hatsariig n dagan ursana

TSAGAAN TSASNAA CHAS ULAAN MINII JAAHAN SARNAI
TSAG AA OLJ DELGEREED TERTEED ULDEJ DEE (ts Hulan)
gej sanaa aldan zoolon heleed tsenher nudniih n aygand nulims bagtaj yadan ursahad.
T*n*g bi yu sonirhoj ene oroond irsenee bodon setgel evguurhen suulaa.

Laura shireeniihee zug ergen nulimastai nudee salfetikaar archaad gunig shingesen hairiin hartsaar shirteed
neleen huuchniih bolov uu gemeer
Lauragiin mgl deeltei bas mgl deel omsoj eejeesee tsarau zus us n hurtel ondoo tas har gezegee hoyer tiish n suljij booson ohinii zurgiig uzuuleed
Julie-minii ohin Azjargal gej helev

-Bayarlalaa tanii saihan hairiin tuuhiig sonsohod saihan bailaa bas namaig uuchlaarai ene buhniig sohoj gargaj irsend.
Laura-oo zugeere Bayaraa harin tuuniig mini nadad sanuulsan chamd bayarlalaa. Saihan hair baidag yum shuu oldvol aldaj bolgohgui gej MGL chuud heldeg baihaa. Bi ene ugen deer SAIHAN HAIRIIG HAIRALH HEREGTEI yum shuu gej heleh durtai.
-Uuchlaara neg yum asuuj boloh uu
Julie-teg l dee
-ta heden nastai ve
Julie-45
Nasnaasaa zaluuhan haragdah el busgui n hairiin tuuh gaihamshigtai. Terhuu gunig
haruusal baysal az jargal hair daguulsan tuuhiig sonsohod zurhend hair geech yu ve gedeg talaar jaahan ch gesen oilgolt toroh shig.
-Za bi yavya daa neleen oroi bolchihoj
Laura-neeren tiim baina. Bi margaash UCLA(university of California of los Angelo) -yavana ohin deeree ochno endees neg ih hol bishee heseg hugatsaanii daraa uulzay. MGL oyutnud uhaantai hicheegeerei gej nulimastai nudeer tereer ineemseglev.

-Tanid mash ih bayarlalaa bayartai.
Julie-bayartai

Lauragiin helsen tuuhiig setgeldee bodon alhalna. Nar hediinee shingej campusiin tod gerelnuud tenger deerhi altran gyalalzah oddig nevtelj ul yadan gereltene.

Hariin ene orond hairiin tuuhiig huvaaltsaj yavaa bi mon aztai hunee..

...On tsag ongorsoor neg l medhed Sophmore (2 kurs) ehleed dundaa orov. Hicheeliin hoinoos guisen ul tanih orchin mini ugui bolj heviin l neg odruud iig ongruuleh n enehuu hotod bolon campus daa dassanii ilrel. Sain naizuud, naiz ohin hicheel er n buh l yum bolj buten baih n saihan. Anh irsenee bodvol buh yum saihan met sanagdana.
Lauratai tuunii hairiin tuuhiig huvaaltsasnaas hoish barag jil ongorchee. Tuunii zaaj baisan hicheeliig sain duntei togsoj christmasaar neg beleg ogoh gej ochson oos hoish enehuu tom campusiin dund negniigee olj haralgui mon dairaldalgui dairaldsan ch hicheelees oor zuils yarih zavgui yavsaar neg jiliig ardaa orhijee.
Tuunii tuhai naiz nohod bagsh naras sonsson zuil olon harin tuuniig odgoo hurtel setgeldee hadgalj bui hairiig nadaas oor hun ene campust ul medne.
Tuunii uzesgelent torh tuyhan bie medleg chadvart n durlasan bagsh suragchidiin ali n ch gesen tuunii odgoo hurtel huntei gerleeguig gaihaj tuunii talaarh sain muu sonin hachin medee campus-n dund haaya neg garah n jiriin uzegdel met.
Julie tei hamt neg bair holsolj tuunteigee oir dotno baisanaas hoish ene tendhiin gazaraar gantsaaraa yavsan n tsoohon.
Julie tei hotloltson campusaar alhahad ergej harahgui jiriin zaluus bitgii hel hos ul oldono. Julie naizuud ch gesen bugd l asia zaluuchuud sonirhoj tednii USA zaluuchuudaas iluu Romantic halamjtaig gaihaj shagshirna.

Hen hendee dasaj bie bienee hariin humuus gej yalgalgui neg bie met oilgodog bolson ch Julie-g hen negen zaluustai surhii dotno haritsahaar MGL zan mini hodolj surhii hardchihna. Tuunees bolj haayaa haayaa muudaltsah ue negeer ul dogtono gehdee l hariin ene orond hen negnii tuslamj demjlegguigeer hol gishgene gedeg hetsuuhen derged mini hen negen hairiin ug shivnej halamj tuslamj uzuulj baih n saihan saihan sanagdana.
Horvoo gedeg yun deer dogtdogiig ene l mochid oilgoh aydavch.
Haaya haaya ergeed MGL ohintoi gerlene gesen huslee bodohoor bas oroi gertee ergeed ochihod eej mini aaviig mini tomilolt ajil geed oroitoj irhed shonjin untalgui huleedeg zan bolon MGL ohid shig garaa gargan hool hiichiheed hair bulaam hartsaar haruuldan huleej baidag ter MGL zanshilaar bus neg l heviin amidral Julie bid hoyeriin dund urgeljildeg bolhoor zarimdaa nen uitgartai.

Hen hun buhniig ooriinhoo toloo oorchloh gej oroldoh n butehgui alham gedegiin setgel zurhendee ene ongorson neg jild saitar oilgoson bilee. Harin hen negnii argalj amidarhiin tuld hen negniig bas oorchlohiin tuld hamelon shig orchindoo zohitson huvirch baih n l ene amidrald tohirno gedegiig ene ogorson neg jild olj harsan yum.

Ovliin amralt ehlehed Lauragiin yarisan hairiin tuuhiin augaa tom gerch boloh UCLA ruu ochij terhuu zaluugiin talaarhi medeelel bolon Laura tuunii zuragiig gadaadiin shildeg oyutnii sambar deer odoo hurtel baidag tuunii 12 gesen dugaartai Jersey (hol bomgogiin tsamts n) bolon bohiin omsgol n odgoo hurtel tarhalagdan hadgalagdaj baidag gedegiig suuld neg sanamsargui uulzahad helsen bolhoor ter buhniig uzeh husel torno. Julie Mgl hamt yavya gej hendentee guisan bolovch es zovshooruulj chadaad. UCLA orood mon tsaash Ulaanbaatar Mongol oroh zorilgooor Los angelos iig zorihoor Julietei hamt Los Angelos hurtel tuunii mashinar yavav. Enehuu aynii urt tsag hugatsaand nadad yu tohioldolj yu neegdehiig ul medne.

UCLA (university of california of los angelos) n minii suraltsdag UFS(university of sacramento)-g bodvol neleen tom bogood deer ueiin sum shig barigdsan tseverhen bogood goyomsog ulaan toosgon barilguudtai. Ter buhnii dergeduur yavsaar oyutnuudad hyamdhan tureesluuldeg appartment (bair)-d hurch irev. Zam zuuraa yadarsan daa ch ter uu ter odortoo Julie tei hamt ter bair-d honood margaash Julie-g Sacramento ruu butsahaar UCLA iin campusiig uzengee nogoo Zorigt geh augaa hairiin ezeniig suraglaj asuuhaar tolovlov.

Ogloonii tseverhen agaar tsonhnii salhivch nevtelen salhilaj bosoh duriig bur ch hodolgono. Honjiloo temtchin Julie-g haival deren deer uldeesen dugtuitai zahidal bolon shireen deer beltgej tavisn heseg zuushiig l olj harav.
Nudee nuuhlan onooh zahidaliig unshval.

Minii hair bolgoomjtei yavaarai chamaiga zondoo udaan ongotsoor niseh bolhoor jaahan ch gesen amrag geed sereelgui yavlaa gehdee chiniihee uruul deer unssen shuu. Hairtiigaa bitgii martchihaarai chinii durtai oros saladiig bolon heseg zuush beltgej tavisan baigaa. Chamaig end ireh ajiltai gesen bolhoor saad bolhiig hussengui bolgoomjtei yavaarai utsaar yariarai chinii Julie unsie… geh tovchhon zahidal uldeesen bailaa.

Ogloonii zuushaa idchiheed UCLA iin campus map(gazriin zurag) iig olj avahaar burtgeliinh n tovruu alhalav.

Myanga myangan oyutnuud holhson surjin ene surguuliin campus aar alhah nen taalamjtai narnii altan tsatsrg uulgui tenger geed l er n ugeer helehiin argagui gaihamshigtai tsag agaar burdsen n burch saihan.

Burtgeliin tovoos avsan neleen tom gazriin zurgaa harsaar olon ulsiin oyutnii hothon ruu orvol tov barilga geh ondor shil toli boslon ulaan barilga sunderlene.
Olon myangan gadaad oyutnuud dunduur orsoor yavj ochvol tom tsamhagiin dund Olon ulsiin shildeg oyutnuudiin zuragiig ner ustai n togsson jiltei n tiv tiveer n shildegiig yalgaruulan tavisan baih n tod haragdana.

Asia tiviin shildeg oyutnuud geh sambariig olj ochvol daraalan tsuvarsan nelen olon zuragnii hamgiin ehend Asia busiin ornuudiin shildeg surachidiin terguulegch olon ulsiin shildeg oyutan gesen sambar deer
BUGD NAIRAMDAH MONGOL ARD ULS suragch ZORIGT’ Bayar geh ner nudnee tod tusna tolgoigoo orgon harval.
Alban yosnii huvtsas omsson bogood ene surguulid baihdaa olj yavsan shagnal medalaa MGL ulsiin dalbaa shig ulaan tsenher devsger deer egnuulen hatgaj zuusen n nen zohison 20 garan nasnii nudend dulaahan tod homsog.alag nudtei tsverehen tsaraitai us n ul yalig burjgar bolov uu geh zaluugiin dur oodoos tod haragdana.

Zurgiin dor tuunii enehuu surguulid gargasan tsol gunshig bichsen baih n baragdashgui. Hamgiin tod haragdah heseg shagnaliig nerlevel
Hol bomgogiin toviin tovtlogch shildeg toglogchl
choloot sambo bohiin state(mujiin ) avraga.
Uls tor niigem sudlaliin terguunii suragch.
geed doosh tsuvarsan olon shagnaliig egnuulen bichseniig olj harav.

Baharhah bayarlah setgel dogdlon nudnees bayariin nulims ooriin erhgui asgarna. Enehuu gantshan hun ooriin Eh Orniihoo neriig bur Aisa tiviin suragchidiin terguulegch geh sambar deer aldarshuulsan uldeesen nen baharhuushtai.

Ard mini hun ireh chimeene nulimsaa archin ergen harval uuchlaarai tanid saad bolchihov uu daa gej englisheer tseverhen yarih asia ohiniig olj harav
-Oo ugui ee
ta ene zaluug haraad bayarlasan yumuu?
-Tiimee
aan goyo zaluu baigaa biz MGL oos irsen yum
-Tiim baina aa er n end hichneen mongol oyutan suraltsdag be?
Odoohondoo bol neg ch baihgui
-Ta ene hunii talaar medeh uu?
Medelgui yahav ene hun chini minii aav baihgui yu

gej helhed sandran harval shuluun har usee morniihoo araar tavij huisee gargasan tsagaan goyomsog t-shirtiig tsaivar jinsen omdtei hosluulan omsoj osgiitei goyomsog sandalaar goyoson terhuu ohinig harval Zorig iinhtei adilhan dolgoohon daruuhan alag nudtei, Lauragaas ovloj irsen bolov uu geh tsevehen tsarai, gualig bitei, ondor, terhuu ohiniig haraad araitai l duu aldchihsanngui

-Uuchlaaria chinii eejiig Laura gedeg uu?
Tiimee ta yaj medsen yum be.
-Bi university of sacromento-d surdag eejiin tani shavi l daa.
Oo tiimuu eej neeree manai-d neg MGL oyutan surdag gesen n ta yum baina sh dee.
Tiim bi ter yutan chini baina namaig Bayarhuu gedeg geed tuunii yu helehiig tesen yadan huleevel,
-Tanitsahad taatai baina namaig Azjargal gedeg geed mongoloor mash tseverhen heleed tuyhan tsagaan garaa ogov.
Ta mgl oor bas yaridag yumuu?
-Yarilggui yahav ter buu hel MGL ulsiin irgen gesen pasporttoi hun shuu geed barij yavsan tsagaan tsunhneesee MGL ulsiin irgenii unemleh bolon gadaad pastortiig gargaj uzuulev.

Chi tegvel nadtai adil international exchange student yumuu?
-Ugui ee hoyer ornii irgen hundee bi bas USA iin irgen hun sh dee gej heleed yaldamhan ineeh tuunii dur torhi er n buh l zuuld n id shidiin yum shig datagdaj bailaa.
-Za bayartai saihan tanitslaa.
Uchlaarai ta namaig tur zuur huleehgui yu bi ene surguulig sain medehgui l dee. Ta nadad aaviinha omsoj baisan Jersye bolon bohiin omsgol n haana baidagiig zaaj ogooch er n ta namaig zavtai bol ene campuseer jaahan daguulj yavj bolhuu geed udaan MGL oor yariagui dee ch teruu tuuniig aldchih vii gesendee ch ter uu yaran tugdchin helvel tereer ineemsgelen.
-Bololgui yahav ee onoodor oroh odoriin mini hicheel orohoo baichihsan geed ineemsgehed

minii bie setgeleer yu n yum be ul medeg bas haluun chichirhiilsen zuiil hezee duusah n medegdehgui guine amisgaa avaad

Za bayarlala yamar sain yum be tanid saad boloogui biz dee?
-Ugui ee zugeer

Tuuniig dagan tuuntei yarij yavhad tereer MGL oor uneheer uyangalag tseverhen yag l mongol hun shig bur mgl hunees ch iluu yarij bailaa gehdee ter mgl hun shuu dee.
Haaya salhind hiisej urduur n orj irsen usee hoishluulahad tuunees ugeer helehiin argagui saihan uner unertene ..........

attack_girl - January 1, 2005 07:33 PM (GMT)
Az jargaltai hamt UCLA-n sport biein tamiriin ordon-d orvol n ter nuser, bas surleg, goyomsog, ordnii hoirmort Zorigtiin bohiin bolon hol bomgogiin jerseyg(omsgoliig) n ih l hundetgeltei zalsan bailaa.
Haraad l baimaar tiim hundetgeltei setgel torno.
Azjargal-d(Azaa) -d handan
-Aaviig tani olon hun medeh uu
Azaa~Er n bol neleen ih hun medene shuu medehes ch argagui yum daa buhel buten ter huniig totodgoson zuils n end olgoostei baihad medehees ch argagui bas manai surguuliin zarim bagsh nar aavtai mini hamt surch baisan yum bilee
-Tiimuu ene buhniig harhad chamd siahan biadag uu?
Azaa~Saihan baidag aa gehdee ene buhnees iluu ter l hun nadtai hamt baisan bol saihan baih baisan yumaa.
-Uuchlaarai ene buhniig sanuulsand gehdee nadad bol uneheer l baharhamaar saihan haragdaj baina aa
Azaa~Tiimee deer neg mgl zaluuchuud irchiheed bas l gaihaad l bid hezee ch ene hunii talaar sonsoj medej baigaagui sh dee geed uilah n holgui l ene buhniig harj baisan
eh oron n medehgui baihad minii aaviig zondoo olon hun ene mujid medne shuu.
-Tiim baina aa uneheer baharhamaar yum
Azaa~ooh neeren chi gaihana gedegt itgej baina
-Yund ter bilee?
Azaa~chi zavtai bol nadtai hamt hoolond orohgui yu bi college iin hoolond uneheer durgui ee bi chamd ter zuil yu gedegiig udahgui haruulnaa.
-Tegye l dee nadad bol hichneen l bol hichneen tsag baina/ingej helehdee terhuu hoolond bish harin tuund l zoriulj bi zavtai shuu gej tuund heleh shig sanagdaj bilee.
Azaa~za tegvel yavtsgaay

joohon huuhed shig bayarlan garaas atgaad guih shaham yavah ene l gaihamshigt ohind ooriin erhgui datagdaj buigaa ooroo bi medersen ch iim ert ter tusmaa anhnii hartsaar durlahiig uguisgedeg bi zurh setgeldee baij bolshgui zuilee ene bol baij bolshgui zul gej zurh setgeldee helseer l yavlaa.

Campusaas(oyutnii hothonoos) garah zorilgoor mashinii zogsoold ochVol. Azaa mongolog tsaivar ongiin forshe 911 mashiniig tulhuureeree dohiololiig n untraan haalga neej ogohod terhuu tansag mashind suuh gej baigaadaa oortoo ch ul itgene.
Los Angelos iin gudamjaar buheeg n ongorhoi forshe911 mashinaar davhihad nen taatai. Bodol dagaad ch teruu zorson mashinii jolooch zaluus, bolon gudamjaar alhaj bui zaluus, er n hun buhen Azaa deer nudee tusgan yasan saihan busgui ve gej shirteh shig sanagdana.
30-aad minut davhisnii etsest "wonderful memory" gej bicheed terhuu ugsiin door n Zorig bichsen. 12 davhar mongol Restorand hurch ochiv.
Haalgaar orhod: tsav tsagaan uilchlegchiin huvtsasiig MGL deeltei hosluulj hiisen ovormots design tai huvtsas omsson ondor Asia huuhen hurch ireed ih l hundedgeltei bohiigood, "ta hurch irevuu tanii shiree belen baigaa gej Azaa-d handaj helhed".
Azaa-oo za barayarlala tanilts minii naiz BAYARAA
Hulan~"sain baina uu ta" Hulan geed neree heleed MGL oor mendlehed ter emegteig MGL gedegiig say l medev.

Amidraldaa hezee ch orj baigaagui terhuu tansag restorand orj irhed say l ooriigoo mongo muutai bolon engiin daruuhan huvtsas omsoj garch irsenee sanaad sanaa zovov gevch Azaa urisan bolhoor gaigui biz gej ooriigoo taitgaruulsaar araas n dagalaa.
Terhuu restoran n dood davhartaa Asian baraa zardag delguur bas engiin irgedeg zoriulsan MC Donalds bolon Burger kingiin adil tseverhen tohilog MGl turgen hoolnii gazartai bogood er n buh l davhartaa mgl chuudad zoriulsan uilchilee yavuulj bailaa.
Uilchlegch busguig dagan tsahilgaan shataar ogssoor 12 davhart garch irvel ergen toiron n yamar ch toosgon hana bolon modon hanaggui mongol ger shig dugui helbertei shilen sertorand orj irev. Mongol uran zuragnuudiig shilen hananii zarim heseg deer goyomsogoor zursan n nen gaihamshigtai bogood mon shiree sandal deerhi heeg MGL hee oroltsuulan hiisen n henii ch nudend MGL restoran gedeg n ilhen haragdana.
Onooh uilchlegch busguig dagasaar tusgailan zassan 4n hunii bolor shileer hiisen shireen deer hurch irev.
Unendee omno n zuudendee ch iim yum harj baigaagui bolhoor gar hurehees ch emeej bailaa .
Azaa~Bayaraa yundaa nerelheevee gertee baigaa yum shig l bai suuldaa
" gej Azaag helhed ooriin erhgui ter yaldam duu hooloi engiin baidald n sanaa zovood yamar negen yumiig buruu hiichihguig bodon ih l hicheeseer suuv. Uilchlegch zaluug irgen irj menu ogohod hoolniih n ard n bolon menu deer n une n er bichegdeegui baihiig haran gaihsaar tsuivan geh tanil MGL hooliig zahialaad neg tom davaanaas davsan hun adil sanaa amarav.
Ergen toiron n shilen hanatai bolood ch ter uu
Los angelos iin dalain ergiig harj boloh bogood nogoo talaas n Los Angelos geh terhuu asar tom hotiin surleg barilguudiig harj boloh n uneheer gaihamshigtai.

…..Tuunii engiin yaria engiin baidal er n buh l zuild n amarhan dasaj haana baigaagaa ch martav.
Tereer hamgiin turuund MGL iin talar ihed sonirhoj asuusan bogood minii ger bul naiz nohod er n bugdiig mini neg negengui asuuj hariultaa buren avah burtee ineemseglene.
Azaa~bayaraa neg yum asuuj boloh uu?
-Teg l dee bololgui yahav
Azaa~ MGl-d naiz bolon suit busguite yu?
-(yaj USA-d gej asuuchaagui yum be gej yas havtalzsaar) ugui ee geed helehdee tuund hudalaa heleegui asuultand n hariulsan gej dotoroo bodoj amjib.

Tuuntei yarih hugatsaandaa tuunii nadtai jatsuu bolon adilhan sophmore (2 kurs) mon accountant (nyagtlan sanhuu) eer surch baigaag olj medev.

-Bi end irehdee chamd naidaj haashaa yavagaa gaihsaar irsen shuu.
Azaa~uuchlaarai omno n heleeguid ovoo maani ene Restoraniig eejiin mini 40 nasnii torson odorooor beleglesen yum.
-oo tiimuu saihan restoran baina aa(AZAA ene restoranii talaar yarihad Laura aaviigaa tomoohon neftnii company ezen bas USA giin neleen tom billionior(ter bumtan)gej helj baisaniig sanav
Azaa~shono bolhoor odod end ih tod haragddag yumaa ter ued nadad MGL iin tengeriig ihed sanadagduuldag shuu
-bi daraa irj ter saihan ododiig endees harahiig hicheenee
Azaa~hezee l bol hezee durtai tsagtaa ireerei

tuunii yaldamhan ineemseglel, uzesgelent torho, gualig bie, hamgiin gaihaltai n erdoo ch MGL ohidoos yalgarahgui aash aali n namaig gaihshruulj bailaa


=ooh minii hongor end baisan yumuu geh English hel aylagiig sonsood gaihan ergeed harval

Azaa bid hoyeroos 3-4 ah bolov uu gemeer degjin huvtaslasan ondor shar Americ zaluug olj harav.

Azaa terhuu zaluug hatsar deer n duramjhan unseed ooriinhoo suit zaluu gej taniltsuulav.

-Bayarhuu "geed garaa ogohod"
=taniltsahad taatai baina minii ner MIKE "geed mongoloor murui hazgai helev' minii nerigi dahin lavlaj asuun R usgiig n ih l sul ayalgaar heleed tsenher nudee tom bolgon ineeh n onooh l USA humuusiin hudalaa ineedeg zan n ilt haragdana".

Azaagiin minii suit zaluu gesen ugiig bodohod zurhend ter huu zaluugaas haramlah setgel torno.
Mike Azaag miniih l gesen met tevren ineed aldaad eson joriin zuils nadaas asuuhad
yu ve haanaas garaad irevee chi hen be geed l nudej garmaar nogoo l arslan bars met hertsgii MGL zan mini namaig dotor talaas mini changaana gevch unendee Azaa miniih bish shuu dee gesen unen zuiliig davj ul chadna.
- Bi Azaagnhaa hoorhon ineemseglelees ain ooriinhoo iim boginohon hugatsaand hair irdeggui bas Julie bol minii hair gej ooriigoo bolon nadad medregdeh ter l zurh buligluulsan gaihamshigt zuiliig uguisgen ter zoogiin shireend terhuu zaluugiin omno ooriigoo hen gedegiig ul meden suulaa,,,,,,,,

Shono ene ter ochnoon myangan zuilsiig bas tuuniig bodsoor neleen oroi untsan bolood ch ter uu odor dund hurtel noirschihoj. Haluund hamaagui ih untsan bolood ch ter uu tolgoi gan gan orgino. Bosoj ayga us aygand hiij uuchihaad ochigdor bolson yavdaliig ergen sanalaa ...
Hudalaa ineemseglesen gyalalzsan tsenher nudtei ondor, bolovson mayagiin huvtsaslasa er n l harah tsarainii bayan amidrald holborch osson Azaagiin suit zaluu Mike gangan firrari mashinaaraa Julie iin holsolj ogson bairand hurgej ogchihood l yavsaniig n sanalaa.
Terhuu tansag zoogiin gazaraas garhad Azaa neriin hudasaa ogsoniig genet sanan karmaagaa uudlaval tseverhen tsagaan dorvoljin tsaasan deer Azjargal Zorigt exetive director of Wonderful memory restoran geh ner bas tuunii utas nudnee tod tusna.
ene tanihgui hotod buhel buten doloo honogiig ongorooh tolovlogootei deer n heniig ch medehgui uchir uidsandaa neg l medhed tuunii gar utas ruu zalgav. Utasaasaa neg ih hol baigaagui bololtoi setgeld neg l dotno hooloitoi ter ohin hello geed utasaa avah n ter
bi bainaa Bayaraa baina gej GML oor helhed
Azaa-huue sain uu saihan amarsan biz dee?
-saihan amarch honoloo chamd saad boloogui biz dee
Azaa-ugui yalaa gej
-zugeer l chamd bayarlasan l heleh gesen geed tsaash yu ch dugarah husel torsongui magadgui dugarahiig hussen ch tuunii yu yarihiig sonsmoor tiim l sonin medremj zurh tugsheegeed baihiig mederch bilee.
Azaa-neeren bayaraa chi hezee butsah ve?
-onoodor chini 2dahi baih aa yag ireh 5 odor MGL yavna
Azaa-oo tiimuu tegvel udahgui yavah gej baigaa yum baina sh dee
onoodor yamar tolovlogootei baina daa?
-ugui ee yag tolovloson yum alga l daa ene 5 dahi hurtel l hevteh hereg garch dee geed tuuniii yu helehiig ul huleen ineevel
Azaa-za tegvel ter zavtai hund LA(los angelos) iig uzuuldeg yum biluu
-teg l dee yun sain sain yum bi bur hiih zuilgui demii suuj chamaas oor medeh hungui bolhoor chamruu l zalgaad tuslamj irj bailaa.
Azaa-ovoo doo za tegvel bi ingeshiigeed ochloo shuu
-za “geed utasaa yaran tavih getel”
Azaa-huue za gesnee bi chnii haana baigaag chini medehgui sh dee tegsen atlaa chamaig neeh ochij avah bolchihson l yavj baina
geed tuunii hohroh n utasnii tsaanaanaas derged mini baigaa yum shig sonsogdoj bailaa.

Tuund hayagaa dotorhoi zaaj ogchihood l anhnii bolzoond yavah gej baigaa 16 t shig l MGL ruu avch yavj bui heden tsainii huvtsasaa bugdiig n neg negeer gargaj arai gaigui uzemjtei hedee songood ohin huuhed shig tolinii omno hedentei ergeldej ortoo zohison esehiig harj sanaa amraad tal gazar shig ter huu tom oron deer gedreg haran hevtlee.
Chimeegui hevthed zurh tug tug zohiloh n anh ohin unsehdee l tegej zurh mini hurdan tsohlj baisaniig sanuulna. Tuunees hoish iim medremj er medreegui yum baina gedegiig ch bas bodoj amjlaa sonin yumaa.
Arai tuund durlachihsan yum bish biz dee.....

Gadaa mashin ireh chimeeneer setgel tugshin haalga ongoilgovol onooh henees ch harj baigaagaa ineemseglel bas dolgoon zus tsarai haraitsain jiguur shig hoyer homsog haanas urgasan nandin tsetseg ve gemeer sormuus, orson boroonii dusal togtmoor hatsariin hoorhon honhorhoi, engiin atalaa tseverhen huvtsaslasan erhemseg bas genehen dur nudnee tusna. Setgelees garah egel ene medremjee zelend chagtalsan unaga shig changaas changa zurhendee bohlood mend medeed garaa ogov.

Azaa-hm yag mgl hun gedeg n medegdej baina shuu USA -d bol ohin d turuulj garaa ogdoggui yum shuu dee tereer ingej heleed ineehed minii zurh setgel ahiad l nogooh hiimel durlaliin tengert hovno.
-Oo tiim baisaniig ch ug n medne l gehdee chamaig bi MGL hun l gej bodood baigaa shuu dee.
Azaa-ingehed chi namaig gertee oruulah hunuu esvel haluun narand end zorgsoogood bailgah yum uu? geed haluultcsan bololtoi bas narnii hurts tuyanaas nudee halhalan garaa saravchlav.
-Uuchlaarai or l doo mini ger bish l dee hoilsnii bair gehuu dee
Azaa malgai tavibal manaih gedeg baihaa gej heleed tereer ineemseglev
-Tiim shuu MGL chuud tegej yaridag
Azaa-odoo hoyulaa yavah uu bi chamd LOS ANGELOS iig uzuulyee
-Za tegvel sain l baina ohin huniig dagah ch ug n er hund muu daa
Azaa-oo tegvel hereggui irj irjuu geed zalitai ineemseglev
-Nargia togloson yum gej heleed tuunii araas dagan mashind n suuhaar garlaa

Gazar yavaa n ul medegdeh buheeg n ongorhoi forshe 911 mashinii hurd nemegdeh tusam tuuniig salhi gegch savaagui zaluu ulam ih unseed ch baih shig bas enhriileed ch baih shig.
Tuunig haraad baigaagaa ilchlehguig hicheen sem semhen haravch setgel ul hanana. Tuuntei hamt Los Angerlosiin buhii l bur buhii l gazaraar ter odoriin tursh yavav.
Azaa harin er l yadarsan shinjgui oshoo olon uzuuleh gesen gazaruudaa tes daralaltai n bichsen devteree gargan irj nadaas ter olon tolovlogoot gazarluu n yavah huseltei baigaag asuun ineed aldan joohon huuhed shig hooroh n yagad ch USA ohidod baimaargui zan.
Odorjin hamt yum uzej yavahdaa Azaatai hezee yazaani bagiin naizuud shig hel amaa ololtson ineej hohron hoyul yag l joohon huuhduud shig delhii deerhi amidraliig martan ineed aldatsgaana. Etseg eh. eh oron geed l yoson busiin zuilsiig yarin yavsaar suulchiin tolovlogoo n bololtoi negen gazar Azaa namag daguulj irev setgel mini bui saihan buhen zovhon nadad ulger met sanagdsanaas tuund yamar sanagdsaniig bi daana ch medej chadashgui.

Neleen huuchniih bolov uu gemeer deer ueiin zadgai teatr-t hoyul kino uzen suuhad
Azaa-chi yarch baina uu
-bi haashaagaa yarah ve dee yagaad asuusan yum
Azaa-chi namaig denduu galzuu gej bodoj baina uu
-ugui ee gehdee harin ih shuluuhan yum shig sanagdlaa nadad ene zan chini yasan ih taalagdaj baina geech
”taalagdaj baina” gej helsen ugnii daraachaar zurh hurdan hurdan tsohilj gem hiichihsen hun shig tuuniig harj chadahgui haraagaa alslan tertee delegtsnee haragdah kino ruu hartsaa shiljuulhed
Azaa sandalaa hoishluuldaad minii mroon deer tolgoi derluulen oirthod neg l gaihamshigt medremj toron ooriin erhgui zuun garaa tuunii moron deeguur davuulan teverev.
Azaa -goyo knio baigaa biz geed joohon huuhed shig ineed aldan shirteed ene kinonii togsgold dainaas suit zaluu n ireed busguigee tsergiin parad deer unsej baigaa n nadad mash ih taalagddag yum hemeen heleed tolgoigoo orgon tseejind mini ulam shigden erhelev.
Azaa-minii aav eej hoyer end bas ene kinog uzej baisan gesen teghed tedend iim medremj torson bolov uu?
-yu yamar medremj gej?
Azaa-zugeeree yu ch heleegui geed l bodchih
-"za "geed helehdee tuunii neg l nuutslag zuil helseniig medersen ch bi chini Ertontsiin ezen bish bolhoor yaj hunii zurh setgeliig medeh ve dee gej bodon tuunii tsetseg shig turihan bieiig tasdahguig hicheesen tsetserlegch aytai zoolon tevren Forshe 911 mashinii suudal deeres delhii 2 dainii ueiin hair setgelt hoyer hosiin hair durlaliin ueiig haruulsan neleen huuchiniii kinog uzen suulaa.
Setgel dogdolsoor..........

Hezee ch nuuts amrag ter bui hel naiz ohintoi baij oor ohintoi yavaldahiig eres eserguutsdeg bi ooroo hamtran amidragchtai baij Suit zaluutai Azaag tevren suugaadaa gaihash tasaravch
durlal hairiin zavsar duu avia oroh zai baidaggui gedeg shig ooroo ooriigoo oogshuulen bas uuchilan tuuniig l tevren suuhdaa bi jargaltai bailaa.
Kino duusch Azaa mashinaa asaan terhuu zadgai parkaas garlaa ih hotiin shoniin gerel gaihamshigtaiya tuyaran gyaltagnah tenger deerhi shoniin odod lugaa adil gyaltganana gyalalzana.
Bid hoyeriin dund uhel hurtel zogsooj ul chadam nam gum baidal noyorhoj zadgai buheegeer ih hotiig haran bas tuuniig dotroo bodon suulaa.
Holsolj avsan bairnii mini uudend irhed holsolson oroonii mini tsonh gereltej baiv ug n gerlee asaagaagui l yumsan gej bodsoor tulhuureeree neegeed Azaaatai hamt orvol hun baigaa yanztai bainnii oroonoos shurshuuriin duu garna. Oroog mini tseverlej tsemtsiilgesen baih bogood gaihsaar Azaa ruu harval Azaa ch bas el baidald gaihsan bololtoi nudee tom bolgon yamar negen asuult asuuh met harna.
Bainnii oroonoos biee nelenhuid n alchuuraar orooson JULIE garch irev.
Tuuniig haraad bi araitai l uhaan aldchihsangui
Julie ch gesen tanihgui busguin garaas hotloson naiz zaluugaa haraad amaa daraad zochin uharsan yu ch helj chadahgui nudee bultelzuulne.
Zudend n nulims tsiilegnen yamar negen zemlel nadad huleelgen bie yee orooson banni alchuuraa unagachihguig hicheen tas zuuran argash alhalsaar hana nalaad zogsov.
Azaa yu bolood baigaag gaihsan aystai nudee bultiilgen namaig harangaa mini harts bas baigaa baidalaas mini yu bolsoniig medsen bololtoi hotloltson baisan garaa suga tatan neg l medhed garaad yavchihav. Ug ch helj chadahgui bas hodolch ch chadahgui evgui baidald oron JULIE AZAA hoyeriin alind n handahaa ul meden zogshod Azaagiin mashin hediinee hodloh n sonsogdov.
Julie Azaag garsanii daraa nudnees n ursah nulimsaa archin bie yee orooj baisan alchuuraa nuurluu mini shideed huvtsasaa omsov. Hol ayaniig zorih gej baisan bololtoi 3n davhar chemodanii deed taliin chemodond omsoh gej beldsen bololtei buh huvtcasaa chihengee
JULIE-) englisheer)-ug n chamaig MGL hamt yavyaa gej guigaad baihaar chini ajilaa zohitsuulaad irsen yum getel chi ingej namaig huurch baih gej arai ch dee gej helhed tuunii urgelj ineemseglel todorson hoyer nudnees nulims asgarana.
- Sandchin heleh ugee olj yadan eerch muuran baij "uguiee ter chini zugeer l neg MGL ohin baihgui yu"
JULIE -zugeergui baitlaasaa gar garaasaa hotloltson bolzoonii huvtsastai iim oroi boltol yavdag yumuu. Bi chamaig end buhel buten arvaad tsag huleesen za odoo duussan ingeed bolloo er hun hezee ch namaig huurch baigaagui yum shuu mai chi eniigee av geed ongorson shine jileer beleglesen bogjiig mini nuur luu mini shidev.
-Yee Julie chi naiziigaa oilgo l doo odor uidaad l ochigdor UCLA deer taniltsuulga hiij ogson ohintoigoo hoolond orson yumaa geed bas l hudalaa helev.
JULIE aan mon hool idhed 10n tsag bolnoo bas hool idsenii daraa ohidiig zaluus n gertee hurgej ogdog bolhoos emegtei hun er hunii garaas hotlon gert n orj irdeggui baihgui yu. Er n ter ohiniig tegvel yagaad chi hotloson yum? ter bas chamaig yagaad tiim surhii hotoltson barag sugdah aldan baisan yum? geed nulimsaa barij yadan ugee zooj yadan buhimdan hashgichiniv.
-Neeren Azaa namaig yagaad hotloj bas gagaj orj irsen yum boloo gej oorooso hariult n ul oldoh asuult asuun ene chini minii ger bish sh dee gehdee chi ch gesen university deer minii derged bandi nar tevreed l baidag sh dee terentei yalgaa yu baigaa yum hemen ooriigoo omooron shiruuhen shig duugarchihav.
JULIE bi bol chinii nuden deer dotno heden naiz nartaigaa l tegdeg baisan tegehed ene busgui chini hen yum be? Heleech chi heleech hemeen ulam bur duu n chanagran hashgirav.
-Odoo bolnoo miniii hair taivshir l daa
JULIE chi hair genee hair chini duuslaa ongorloo bye geed haalga savan garav.
Udaj todolgui heden zoogch zaluus orj iren Julie iin buhii l teeshiig mashin ruu zoov

Juliie giin araas garval mashin dotoroo ali hediin orood buh tsonh buh haalga tugjchihsen minii helehiig ul sonson uilan suunsanaa.
Julie tsonhoo baga zereg neegeed hairtai baisan shuu gej heleed haazaa nemen hodlov.

Hedhen minutiin omno neg n yavsan shig bas nogoo n ch gesen namaig orhin yavlaa
Julie giin yavsan zamiig haran udtal zogssonii etsest
halgii n tseliitel neesen oroond orj irev tseverlej yanzalsan oroond JULIE iin nadruu shidsen bogj bas alchuur minii heden teeshtei huvtsasnaas oor yu ch uldsengui ee

oron deeree deesh haran hevtehdee
bi chini bi chini yu hiichih vee gej zruh setgeldee hashgirsaar l bailaaaaaaaaaaa.......amidral adarmaatai ya


attack_girl - January 1, 2005 07:34 PM (GMT)
“Uuchlaarai haalga chini ongorhoi baihaar n gaihaad orood irlee” gej heleh hijeel nasnii bairiin enehuu bairiig tur tureesluulj bui bairnii ezen boloh busguin duugaar serlee. Ochigdoriin genetiin bolzoo bas Julie genet hurch irsen mon hezee ch bodoj baigaaguigeer hayagdaj hotsorson tsag hugatsaa aharhan dursamjuudiig bodoj shanalsaar ochigdoriin omsson huvtsastaiga Noirschihoj. Buguin tsagaa harval ogloonii 11 tsag ongorch bailaa
Bairnii ezend handan:
-Uuchlaarai Sacromento ruu zalgahad kod hiih yostoi yu?
Hereggui ee zugeer l 1-r tovchluuriig daraad l hussen dugaarluugaa zalgaarai
-Bayarlalaa.

Barinii ezeniig garsanii daraa Sacromento-d dahi gerluugee zalgav. Duud duud duud gej minut garan duudsanii etest MGL ENGLISHEER utasnii hariulagch mashin hariulav.
JULIE uur n hureed l avahgui baigaa bololtoi gehdee yu ch gesen garluu n zalgay gesen bodol torloo hamt amidarch baisan bolood ch teruu esvel JULIE-d neeh anhaaral tabidaggui baisan bolood ch ter uu gar utas ruu n tootoi l hed zalgaj baij dee gej bodsoor zalgaval shal tanihgui eregtei duu (englisheer ) garav.
Uuchlaarai ta JULIE ROBERTSON tei yamar holbootei ve?
-Bi naiz zaluu n baigaa yumaa tuuntei yarij boloh uu?
Uuchlaarai ta yaraltai california Health Scince(emneleg) teer hurch irne uu ochigdor 22-r hurdnii zam deer osol garch ene emegtei manaid hurgegdej ireed bie n tun taaruuhan aartsag yas bolon tarhinii hund gemteltei seheend baina ta ali boloh hurdan hurch irne uu geed terhuu zaluu holbogdoj boloh utas bolon emnelegiin hayagiig ogood utasaa taviv.
Heseg shokond orj suusnii etsest uhaan orson yum shig uhashiin taxi barihaar garlaa haranhui oroonoos garch irsen bolood ter uu nud neg hesegtee l yum harj chadahgui nudee tas anin mashin zamruu guiv.
Zam deer arai l dairagdchih shaha taci zogsoogood californiagiin tov emneleg ruu hodlov

Tolgoid eldev yanziin zuils tes daraa n ul medregden buuna
bitgii bitgii l bur hund baidald orchihson baigasai bitgii bitgii l geh.... gemshiliin ugees oor yug ch helj bas hiij chadahgui baisaar yaj mongoo tolson yaj hurch irsenee ul meden neg medhed terhuu emnelgiin hulelgiin oroond irchiheed aidas huides gemshileen barij yadan tugdchin JULIE ...JULIE..JULIE ROBERTSON haana ali tasagt baigaa ta helj ogooch? gej sandchin lavlahaas n asuuhad:
iimerhuu baidald dassan bas garshsan n ilerhii boloh suvilagch busgui computernii tovchluur hed darsanaa oroog n olov bololtei nud ruu mini harsanaa
-uuchlaarai seheen amidruulhad baigaa yum baina yag odoo tarhinii yaraltai mes zasald orchihoj Etseg eh n deer 5n davhart huleelgiin oroond baigaa ta ted nartai ochood hamt huleej baihgui yu gej eyldeg hariulav.

Etseg eh n ee bi tedgeer humuustei christmasaar uulzasnaas hoish uulzah n bitgii hel tootoi hed yarisan der n ohiniig n iim baidald oruulsan hun n bol bi baij yaj tednii nuuriig n harah yum be gej bodood ochij uulzahaa bolih gesenee
duursen hereg gej bodooj zahilgaan shatruu alhalallaa.
5n davhariin huleelgiin oroond eej aav hoyeroos n gadana torson eregtei duu n bolon egch n hurj irsen baisan bogood mon JULIE iin heden galzuu naizuud ch bas hurj irchihsen setgeliin hund tugshuurt baigaa n nudnees n ilt haragdahaar aidas huides asuultand daragdan suutsgaaj baiv.
JULIE giin aav n boloh MR ROBERTSON namaig haran bosoj, za huu mini setgelee barina shuu hagalgaa yavagdaj baina chamtai bid holboo barih gej yasan ih hicheevee JULIE hagalgaad orohoosoo omno BAYARAA geed l ugleed baisan gesen gej nuhatsgtaigaar handaj helhed;
ooriinhoo yamar adgiin bolood yamar oodgui hun bolhoo meden tolgoigoo shaan bachimdval….
MR Robertson- huu mini ta hoyeriin dund yanz n neg yum boljdee gehdee odoo iim ued negniigee shuuh yahav harin huu mini ohinii setgeliig bodood tevcheertei baidag yum shuu geed amidrald nuhlagdaj bas heniig ch haraad yu bolsoniig gadraldag setgel oyunaaraa bid hoyeriin dund yu bolsoniig dugneed er hunii nudnees hezee ch garamgui dusal dusal nulimsaa archaad ehnerluugee ergev.
Huleelgiin oroonoo uhliin haalga ongoih hsig chiv chimeegui haanas yamar aidas bas shuult ireh bol gemeer nam gum noyolno.
Setgel zurh mini mahchin araatanii dund orsonoos ch dolon dor aij bachimdaj yahaa ul medene.
Altan shargal tuya shalnaas n taaz hurtel hiigdsen tselger tom tsonhoor gunigiin simpony adil egshiglenteigeer tuyarna CHI MINI ZUGEER L BAIGAASAI

Nogoon halaad omsson hijeel nasnii er hagalgaanii oroonoos garch irj Julie iin ger buliinhentei ih l chuhal asuudlaar yarih n terhii hagalgaag udirdaj avch yavsan ih emch baiv. Julie in aav Mr Robertson garaa dallan namaig duudahad yaravchlan ochvol.
Mr Robertson –za huu minii ug n hagalgaa n amjilttai bolson gene gehdee ih tsus aldalttai baigaa gene tiim bolhoor ergej bidenteigee heviin baidlaar hamt baih talaar yarih n er gej baina 3-4 tsagiin daraa noirsuulagch em n garhaar orj uulzaj bolno gene za bie ee bairidag yum shuu minii huu. Gej heleed suuv

3-4 tsagiin daraa uulzana aa tuuntei uulzana gehees yas havtalzana buh hergiin buruutan n bi unendee tuunii etseg ehiig harah toolond tednii setgeliin sharha zovlong medreh bur setgel emzeglej end emnelegt baigaadaa ch gaihna.

Oroin 9n tsagiin ued onooh hijeel nasnii ih emch JULIE giin geriinhen bolon naiz nohod n neg negeeree orj uulzahiig zovshooron harin eej aav hoyer n tuuntei uuzlahaar hamgiin turuund orov.

Heseg udsanii etsest eej n uilsaar aav n hajuunaas n tushseer garch irev
Julie-n eej hooloi n chihchirhiilen nadruu handaj
Chamtai uulzay gej biana ordoo gej helev

Terhuu haalgiin neegeed orohdoo tuunees gemshil uuchlal irseer tuunii derged ochloo onooh shargal us hoorhon dur torho ali hediin tsagaan benti eer oroogdoj zovhon nud homsog uruuliig n il garsan baidlaar tolgoin hesgiig n orooson baiv.
Holoo zook yadan tuunii derged ochood garaas n atgaval yadarch tuildsan tsohorson hooloigoor
Julie-minii hairt hureed irev uu namaig uuchlaarai. “gej helev”
tuuniig ingej helhed nudnees nulims ursana tuunii nadad yamar ih hairtaig odoo l ingej medej baih ch gej dee hemeen dotroo shanalal guniglal orshool erenn tuund handaj.
-minii hair namaig uuchlaaria buh zuils minii buru baisan yum shuu chi mini bitgii namaig orhij yavarai geed tunii neg gariig hoyer garaaraa tas atgan uillaa
Julie-bi hagalgaand orj baihda heniig harsan geech terhuu tsagaan nuheer haashaa ch yum guihdee tuunii togsgold heniig harsan geech bi Esus-g harsan shuu ter baidag yum bilee. Ter tsagaan nuheer haashaa guij baigaa n ul medegden yavahdaa bi chamaig ahij harah bolov uu gej bodoj baisan shuu Esus ter nadad chamtai uchirah mochiig ogson yum tiimshuu ter ogson yum.
-tiimee –hedii hariin geh todotgoltoi ene shashind itgedeggui ch tuuniigee bodood yagaad ch yum be tiimee gej helev mon zurh setgeldee ‘tuunii minii hairt hureed irev uu gedeg ene ug haanaas bas yaj tuunees garvaa bi tuuniig iim baidald hurgesen tsoriin gants buruutan n bi yum shuu dee” gej bodon shanalsaar l
Julie-ter busgui hen baisan be. Bi asuuhaas aij baivch minii naiz nadad helj ogooch
-ter uu MGL ohin baisan yumaa UCLA deer tanitcsan yum gehdee bid hoyeriin dund yu ch boloogui yum shuu namaigaa uuchlaaria zovoor oilguulaad helchiheeguid uuchlaarai gej tuunruu harav

osoloos bolj uussen tsus tsenher nudiig n burhesen ch terhii nud nadruu hariin hartsaar harj bailaa chi mini minii hairt namaig yaj ingej harj chadaj bainaa
Tuunii oroonoos garahdaa uilsan nulimsa barij ul chadsaar l er hun uildaggui yum uilsan ch zurh n uildag yum gej baidag ch odoo yag odoo minii zurh setgel mini uilj bas nud mini ter nulimsiig nadas gadagshluulj baina

Tuunii oroonoos garaad halaasand mini yabj baisan azaagiin ner huudasiig gargaj ireed Azaagiin gar utas ruu zalgalaa
Heseg duudsanii etsest
Azaa-baina uu (onooh uyangalag hooloi garlaa)
-bainaa bi baina Bayaraa
Azaa-sain baina uu namaig uuchlaarai
-yund ter be
Azaa-yum buhend ter busgui chinii naiz busgui baisan uu
-tiimee
Azaa-chi yagaad namaig naiz busguitei yu gehed hudalaa helsen yum be
-chi MGL-d naiz busguite yu l gej asuusan shuu dee ternees bi USA-d naiz busguite bur bid hoyer hamt amidardag baisan yum
Azaa-odoo tegeed naiz busgui chini zugeer uu
-ugui ee ter mini odoo emnelegt baina ochigdot onooh asuudlaas bolj hurd hetruulj yabj baigaad osold orchihoj
Azaa-(sana zovson bas uneheer aisan hooloigoor) yanaa namaig yostoi uuchlaarai odoo tegeed gaigui yu
-taaruuhan seheend baina dongoj say uulzachihaad garch irlee
Azaa-herev minii tuslamj baival bi ta buhend chadah chineegeerei tuslana shuu
-bayarlalaa Azaa bi chamd neg yum heleh gesen yum
Azaa-yu ter be
-bid hoyeriin dund yu ch bologui biz dee
Azaa-heseg udsanii etsest sul hooloigoor tiimee gej hariulav
-bi chamruu ahij zalgaj chadahgui baihaa namaig uuchlaarai shinehen and mini bayartai
geed tuuniig yamar hariu helehiig ul huleen utasaa tasallaa.
Uchir n hund urgelj zov songolt gej baidag yag odoo ene minii zov songolt gej bi dotroo bodson yum.

Hedii setgel ovdoj baisan ch gesen bas ene neriin huudasnaas oor Azaatai holboo barih arga baihgui gedegiig medeh baisan ch gesen. Tuunii ogson terhuu neriin huudasiig hoyer heseg uraad hogiin savruu hiiv.
Bayartai Azaa amjilt husie zurh mini uilj setgel mini shanalsan ch hun burt baidag zov songolt n minii huvid ene baisan yum baina aa.

MGL yavna gej baisan ajilaa orhin Julie-g sahihaar uldev. Hairiig n medreseer baijeej yaj tuniigee iim hetsuu hund ued orhij yavah bilee dee. Havriin 5n sar tuuniig sahij
Surguuli emneleg gej yavsaar neg l medhed onooh 3 kursiin hicheeliin jil duusah tohojee. Julie osoloos bolj emnelegt baigaa bolhoor adaglaad l hool undnii tal deer ooroo bie daah hereg garna. Azagiin neriin huudasiig n urj hogiin savaand uldeesen ovliin amraltaas hoish tuunte erdoo ch holboo barisangui tuunii yu hiij baigaa bolon yamarshuu baigaag medehiig husevch setgeldee shiidsen shiidveree dagah n ene l orchlongiin jam yumuu daa Hediigeer Azaag zuudlej tuuniig sanaj bur tuun deeree ochood tevreed bitgii oor hunei suugaach nadtai l hamt baigaach gej hashgiraad ch gesen heleh husel haaya hayaa torovch tunii talaar medehiig hussen husel mini mon helehiig hussen ugs mini nuutslag heveer setgel zurhend min uldegee. Azaa surguulidaa amjilt gargaad buhnii hairiig bulaasan ohin UCLA deer alhaj baigaa bolov uu esvel onooh Mike gegch suit zaluutaigaa suugaad jargaltai baigaa ali n esehiig bi ul medne mon tosoolj ul chadnaa. Haaya hayaa Azaagiin duriig sanah gej bas tuuniihee moriig tevreed suuj baisan udeshiig ergen dursahiig husevch tegeh erh bas erh choloo nadad ul oldonoo uchir n hiisen uiliinhee uriin ur shimiig ezen n ooroo amsah yostoi yum hoino. Laura bagshiin helsen hairiig hairlah yostoi yum shuu gedeg ugiig sanaj Azaa-g amidralaasaa taslan orhiod Julie –dee l unench baiy daa tuuniihee nadad ogson hairiig hairlaj hundelj yavya daa gej bodoj tolovloson odor honoguud urgeljilseer. Azaag UCLA (university of California of los Angelos) gesen surguulias l gantshan olj bolno gedegiig medevch namaig odoo ochihod taniach uu ugui ch uu tanisan ch minii setgel zurhend hadgalagdan uldsen ter husel temuulel hair hundetgeliig oilgoh n ergelzeetei.
Eldev deediin zuilsiig bodon bairniihaa gadaah saadand suuh zuur utasnii mini uyangalag ay jingen duugarav.
-baina uu
Julie-naiz n bainaa Julie
-aan minii hairiin bie n yamarshuuhan baina daa naiz n usand orchihood cham deeree ochdog yum biluu geed l baij baina
Julie-tiimuu bi harin chamaig alga bolchihoor chini gaihaad l
-za naiz n 30 minutiin daraa yavaad ochyo hamaagui hodolj bie hondoj bolohgui gej emch helsen shuu! za naiz n odoohon ochloo unsie bye.
Julie-za naiz n uidaad l baij baina hurdan ireerei unsie bye geed utasaa taviv.

Azaag bodsoor Julie-g ergeh tsagaasaa hotsorchihoj. Ongorson yavdalaas hoish naiz nartaigaa darvij tsengeed alga bolvol mon hicheel geed nomiin sand suugaad udval medsen ch baisan gesen Julie bainga l zalgaj haana yu hiij yavj baina gej shalgadag bolson n onooh setgeliin shanalgaat hardalt odoo hurtel martagdaaaguinh yumuu daa(sanaa aldav).

Salhi tatuulan yavah huuchin muu Honda civic mashinaaraa Sacromento dahi tarhi medreliin emneleg ruu zuglev nar hediinee jargahaar uuliin tsaana orjee onooh hairiin mini ezen Azaagiin dur torh tahin oyun bodol sanaand mini zuraglan buusaar l. Modod isheeree naadsan baigaliin saihand bairlah Julie iin hevtej emchluulj bui emneleg deer hurch irev. Uudnees halaad avch omschihood deesh 5n davhar luu tsahilgaan shataar garahdaa Julie-d hotsorsonoo bas yu gej tailbarlay daa gej emeeseer deeshlev.
Em tan unertsen emnelegiin koridoroor alhalsaar Julie giin oroonii haalgiig semhen ongoilgon orvol
Mes zasald orohiin tuld altan shargal usiig n hussan n tunchig evgui haragdah egduutei zuivan tolgoigoo orgood
Julie-untaagui bainaa
-aan naiz n chiniihee sanag zovoochih vuu?
Julie-ugui ee chamaig irehgui bolhoor jaahan uidaad l

Dood zovhi n davhraataj neleen tsarai aldsan nuuree nuuh gej hudal ineemseglen garaa ogon oirtoj suuhiig zaavch terhuu huramch ineemseglel n tuunii emchilgeendee tuildaj yadaraad neleen tursan bolon tsarai aldsaniig ul nuuj chadana.
Julie –chi bas l namaig yadarsan baigaag mini haraad medchihsen uu?
-harin tiim gehdee minii hairiin ineemseglel n saihan shuu uram avmaar
Julie-hudalaa yariad l
-unen yarij baih chini dee gej heleed onooh urgelj bayar bayasaltaigaar gyalalzaj baidag hoyer nuden deer n eeljlen unsev.
Julie-suuliin ued bi Christian sumd ochmoor sanagdaad baidag bolchihloo
-yagaad?
Julie-bi chamd helee biz dee Mes zasald orood uhaangui bahdaa Esus-g harsan gej teged chamtai suuliin udaa ch bolson uulzahig tuunees guisan gej
-unen yumuu? Hedii asuumaargui sanagdsan ch yagaad ch yum be amnees el asuudal ursan garav
Julie-bi hairtdaa hezee l hudalaa helj bailaa daa geed turihan garaaraa Gel-dej bosgoson usiig mini hedentei ileed
Julie-har ustei gangan saihan Asia zaluu mini hund itgej bai geed onooh yadarsan tsaraindaa baysal todruulan ineev
-za tegvel bi emchees asuugaad tergentser abaad iryee tegeed hoyeulaa oirhon baigaa sumd ochyoo.
Julie-sain jaal shuu geed onooh tengershig hoyer nudee zalitaigaar gyalalzuulan ineemseglev.

Bie n ovchtei baigaa ch gesen emchiin zaavraar haaya tsever agaart garch boloh tul Julie-g tergentser deer suulgaad terhuu nuser tom emneleg bairladag jijighen hotoor zugaalalaa. Hot n jijighen bolood ch ter uu haaya neg guij bien tamiriin dasgal hiij bui humuusees oor hun, hodolgoon ul baih el hot tuiliin uitgartai
Julie-Onooh yadarch tuildsan garaaraa
harj baina uu tend sum baina –geed zagalmai mod deeree bosgoson ulaan toosgon sumiig zaav
-tiim bana aa minii naiz hamaagui bitgi ih hodloorei emch zahij anhaaruulj helj baihad n bie yee bitgii hondoorei za
Julie –“za” geed huuhed shig bayarlan ineed aldana

Christian shashind itgedeggui bolood ch ter uu Julie iin terhuu sumiin Pastor (udirdagchtai) surhii yarihiig ajiglangaa yamar uchirtai n ul medegdeh zagalmai mon ihed chamirhan hiisen inder deerhi talh darsiig haran suutal. Julie bayartaigaar ineemsegleseer jijighen zagalmai zuult atgasan garaarai dallan duudav.
Julie-naiziigaa oo emnelegt hurgeed ogoorei bie jaahan evgui orgiod baina.
-za chi neeren say ter pastor tei yu yarisan yum be?
Julie-Esusiig huleej avsan yumaa tuudn itgesen yum
-aan hemeen ihed tooson shinjgui duugaar hariulav
Julie-ch gesen tuuniig huleej avaarai
-manai mgl-chuud chini hsal ondoo shashin tai shuu dee aav eej durguitsene hemeegeed ooroosoo tseverheen holduulchihav.

Tuuniig emnelegt hurgej ogsoniihoo daraa gertee ireed utasaniihaa hariulagchiig asaaval Juliegiin emnelgees bolon eejees n yaraltai hurdan emneleg deer ir gesen hariu ih l sandarsan hooloigoor bichigden uldsen baihiig sonsood yaravchlan huvtsasaa omsood tsagdaa zogsoochihvii gehees aisaar hurd neleen hetruulen davhihsaar ochvol Julie-n oroonii omno ger buliinhen n bolood oir dotni naizuud n nulimsaa barij ul chadan uilaldan ugtlaa
Zon sovin gedeg negiig helevch yarsaar orvol ter mini ali hediin amisgal huraajee tsagan daavuu nuuren deer buteestei baih bogood hezee ch davtagdashgui hairaa harin zahidal bolgon nadad bichij uldeesen ee tas atgasan chigeeree ongorson bailaa.
Anisga nudnees ooriin erhgui nulims asgarch yagaad yagaad ter ve gesen ugs hooloi meden amnaas garnan
Suvilagch busgui- tarhiniih n medreliin sudsuud n ali hediin uhejchihsen baisan bainaa ene n medegdehgui yavsaar iim baidald hurlee tanid neg zahidal bichij uldeesen baisan ene baina geed Julie iin gartaa tas atgasan zahiag evteihen suglaj ogov. Salganasan garaara ursah nulimsaa archin terhuu zahidaliig neen unshval dundaas n Julie-iin atgaj baisan byatshan zagalmai unav..

Sain baina Bayaraa minii tsoriin gants hair mini ene l amidrald az jargal bayar hoor husel taashaaliig amtluulsan hanhuu mini chamtia baisan odor buhen ugui bur tsag buhen unetei baisan shuu suuliin ued ooriigoo butsan yavah yostoi gedegee ihed medreh bolson yum uchir n bi Esus-g harahdaa chamaig gantshan haraad l bolloo gej guij baisan harin chamaiga zondoo ih harlaa bas hairiig chini mederlee bayarlalaa mini hanhuu.
Onoodor sumd ochihdoo ene odor minii suulchiin odor baisaniig medsen yum tiimdee ch bi ene zahidaliig chamd bichij uldeelee
Minii hairaa chi nadad neg zuil amlaarai
Chi mini zaaval gerleh yostoi shuu ur huuhedtei bolj saihan amidrah yostoi nudnees chini urgelj haragddag baisan ter hairiinhaa ezentei gerleerei zaaval gerleerei bas Minii itgesen negend itgeerei ter chamaig nadtai Monhiin ulsad uulzuulah bolno bi tend chamaig bas huleej baih bolno shuu herev amlaj baigaa bol uruul deer mini unseerei
Bi chini chamaigaa uurd hairlah bolnoo chinii jaahan ...Julie

Gesen utga n augaa hairaar gereltsen zahia ter mini uldeegeed yavjee setgeliin buhii l har baraan gunig haramsal nudnees nulims bolon hatsar dagana. Julie Julie Julie minii hair namaig uuchlaarai bi chini chamdaa hairtai shuu chamdaa buhniig amlay buhniig amlay geed hasgiran ursan garah nulimsaa barij yadan iher datan uillaa.
Nuuriig n buteesen tsever tsagaan daaviig avahad buhii l huselee bieluulsen nuuriin tsor gants hun shig amirlangui noirsoh gunjiin dur nudnee buuna
Julie minii hairaa chamdaa bi amlayaa bugdiig amlayaa gej heleed tuuniihee tsairch tsagaarsan uruul deer unslee ……….huiten baisangui ee

attack_girl - January 1, 2005 07:36 PM (GMT)
..Julie mini namaig Monhiin ulsruu orhij yavsanaas hoish namriin navchis hoyerontai sugsran gazar unaj ee onoodor togsoltiin mini odor surguuliin zarhirgaanaas zahidal irsen baihiig yaravchlan neej uzvel

Bayar Ganhuyag taniig amjilttai suraltsaj Senior (togsoh jil) ee amjilttai duurgen Sacrmomento university –n shildeg suragchaar todorsond bayar hurgehiin yaldamd taniig togsoltiin udeshleg deer ue ueiin togsogchidod bolon niit suragch surgan humuujuulegch bagsh ajiltanuudad ooriin gargasan amjilt ur buteeliin talaar huvaaltsahiig uriya

Gesen urilga bailaa ue ueiin onts togsogchid garch ug helj baisan terhuu inder deer garna gehed tosoolmoorgui sanagdana.

Julie-g ongorsonoos hoish naiz nartaigaa uulzaj gaduur garahaa bolij urgelj l geriin muhar sahij hicheel hiideg baisanii ur dagavar iinhuu garchee. Julie-g bolon Azaag martaj chadahgui sanah tsag burtee setgel zurhee hicheeleer argatsaaj baisan mini terhuu onts suragchidiin egneend neg l medhed namaig oruuljee. Ochigdorhon l hicheelee diilehgui unaj tusaj guij yavsan shig sanagdana getel odoo onts togsochihood buh suragchidad handan ug heleheer bolood baij bah gej, Tsag hugatsaa neeren haravsan sumnaas ch hurdan ongoroh yumaa.

El yavdalaas hoish dolo honogiin daraa Sacromento surguuliin togsogchidiin udeshleg sur duuliantaihan ehlelee meregjil burees shildeguudiig todruulan zarlasnii etsest Sruguuliin zahiral -Sacromento surguuliin shildeg suragch shildeg gadaad oyutan geed eh ornii mini neriig heleed namaig duudav neriig ter buhniig sonsood zogsoj baihad bahdaltai sanagdana Azaagiin aav Zorigt-d ch gesen ingej sanagdaj baisan baih daa gej dotroo terhuu saihan zaluugiin talaar bas baharhaj bodohgui baij chadsangui ee. Heleh ugee duusgaad inder deerees buuj irvel Laura bagsh ineemsegleseer hurch ireed zuun hatsar deer unssenee
Laura-“aynii shuvuu nisen ul hureh gazraas hunii huu erdmiig ovorlon irnee gej “ih zohiolchiin helsen ugiig heleed bi chamd itgej baisan yumaa MGL zaluus uhaantai bas amidrald temtseltei, chi yallaa sain suraltslaa, bayar hurgie hemeegeed onooh tenger shig nudeeree az jargaltaiyaa shirtev.
-bayarlalaa tanid ch gesen bayar hurgie
Laura –bayarlalaa za bagsh n yavalgui bolohgui n dee oor humuust bas bayar hurgie
-za bayarlalaa gej heleed denduu dogdlosondoo ch teruu hol gazar ul huren yavna

Julie eej aav hoyer n togsolton deer irchihsen namaig haij bagaag n Mini (Russia) naizaasaa sonsood ochij uulzval MrMrs Robertson ih l Bayar hoorteigeer haraad
~Julie n baisan bol chamaar baharhah baisan daa sain huu sain surlaa shuu bayar hurgie
-bayarlalaa tiimee ter min baisan bol bas ene shagnaliin negiig n hurteed ene inder deer ug heleed zogsoj baih baisan ch biluu dee (sanaa aldav)
Ms Robertson nulimsaa barij yadan
~tiimee tegeh l baisan chi bidnii huugees yalgaa yu baihav holboo barij baigaarai
-tegelgui yahav ee yu gej eej aav hoyeriigoo martah ve gej helehdee eej aav gedeg hoyer ugiid chin setgeleesee helj bilee.

Naran gereltsen gaihaltai oroi Julie -giinhee sharil deer ochloo ergen toiron modod nahailah bogood tsetsegs alaglana tuunii mini ner n bicheestei har gantig chuluug hedentei archij tseverleed huzuund mini zuulttei bui shildeg suragchiin medal aa tuuniihee sharilin tolgoi deer taviad
-minii gunj ch mini ene shagnaliig avsan yum shuu naiz n hed honogiin daraa MGL ruugaa butslaa cham deeree ochih hurtlee bayartai gej heleheer irsen yum hemeen amid huntei yarih adil amandaa buvtnaad, huzuundee zuuj baisan terhuu medalaa tuuniihee shariliin deer orhiloo.

Sacromento oos LA –d irehdee yagaad ch yum terhuu UCLA hemeeh surguuliar dahin ormoor sanagdlaa taxi nii joloochid heden dollar nemj tolood onooh nuser tom campusaar orvol amid hun ul baih adil UCLA iin nuser campus duugui dunsiine. Onooh gadaad oyutnii tsamhagt n hurch ochood shildeg suragchidiinh n sambariig haij olj uzvel Zorgtiin zurag mon oorchlogdoj soligdoorguigeer barahgui hen namaig yalah yum be gesen shig baatarlagaar bairlana. On tsag tuunii hiisen aldar gavya bolon setgeld uldsen hair sharhiig arilgaj chadashgui yee.
-“uuchlaarai tanid saad boloogui biz ” geh busguin hooloig sonsood gazar deeree haduulsan yum shig l tag zogschihloo zurh mini hurdan hurdan zohiloj baigaag ee ter, ter aria bish baigaa gej bodoh tusam harahaas ul zurhsheene terhuu busguin ood ergen harval
Hori hureegui bolov uu gemeer jaahan Asia ohin zogsoj bailaa denduu ihiig moroodoh yumaa gej ooriigoo shooloh aydaad
-Bayarhuu chamaig hen gedeg ve? Gej ooriinho neriig heleed byatshan asuult tavibal el baidaliig l huleej baisan bololtei gaihsran zohison ter ohin ineemseglen
-Hulan tantai taniltsahad saihan bailaa
-chi MGl oos irsen yumuu
Hulan-tiimee ta ch bas Mgl yum baina
-sain baina uu geed mgl oor helehdee ter saihan eh heliig yaj martchihaagui yum be gedegtee hurtel gaihashiin bodol bolvol.,.
Hulan- ih l dotno ineesnee ooh end neleen heden MGL oyutnuud surdag gesen bi dongoj 1 r kurs bolhoor yum sain medehgui l dee ta tednii neg n uu gej huuhded zangaar yu ch ul bodon shulganan asuuh n ohoordmoor
-ugui ee bi end surdaggui harin University Sacromento-g ene jil togschihood eh oron luugaa yavah geed l baij baina.
Hulan- yooh yamar goyo yum be bi neeren hezee togson bolo 4 jil 3 sar 2 odor 15 tsagiin daraa togsoh yum baina gej ineed aldaad za za togloson yum itgechihvee geed nuude gyalalzuulan oodos shirtev.
-chi neg ohin medeh uu Azjargal gej end odoo surch ch baij magadgui ugui ch baij magadgui/
Hulan –onooh zalitai hoyer nude tom bolgosnoo ta manai Azaa aniag yaj meddeg yum mania gadaad oyutnuudad gants saihan handaj baidag n manai Azaa egch baihgui yu naad zurgan deerhi zaluugiin chini ohin n shuu dee geed ih l medemgii bogood bardmaar hariulsanaa ta ingehed yagaad end surdaggui mortloo Azaa egchiig asuugaad baigaa yum gej ih l heregt durlasan baidaltai asuuv
-aan ah n uu zugeer l sain naiz n baigaa yumaa chi haana baigaag n medeh uu
Hulan-medehgui ee hurim n boloh gej baigaa geed zavgui suuliin ued haragdahaa baisan shuu dee ta hurimand n irsen yum uu geed bur l heregt durlasan yanztai asuuv
-ugui ee zugeer l uulzaad yavdag yum biluu geed l
Hulan-aan medehgui ee margaash end ireh baih tegeheer n ta uulzaarai
-za taniltsahad taatai bailaa ah n odoo ingeed yavya daa
hulan –bayartai amjilt husie geed garaa dalalsaar uldev.

Hurimaa hiih gej baigaa yum baina namaig odiid martaa biz dee saihan huuhen bolson baih aa tsag hugatsaa buhniig edgeedeg shuu dee gej bodsoor neg l medhed ooriin tureesleh gej bui hyamdhan bairandaa hurch irev. Setgel gegelzeed neg l dogtdoggui gaduur garch tsever amisgaa avmaar
Bariniihaa uudnees taxi bariad Azaatai hamt kino uzej baisan zadgai teatr luu hodlov naran aria l shingeegui namuuhan udesh gadaa nalaina. Taxi nii joloochid heden dollar tolchihood zadgai kino teatr luu orvol buh yumiig n zasaad neg l saihan bolgoson orchin ugtlaa ergen toirniig n saitar ajiglaad
-saihan zaschee oroi bolgon hosuud irj kino uzdeg baih daa gej Sanaa aldaad jijuur deer n ochood onoo delhiin 2 dainii ueiin durlalt hosiin kino zahialav
huuchnii duu muutaihan bichleg avraga delgetsnee 10.9.8.7 gej taslaldsaar ehlev buhii l gaihamshigt hairiin dursamj mini anhnii bolood dassan hairiin dursamjuud mini el kinonii halisnaas uzegdeh shig bolno
gerlee anivchuulsaar gangan har tereg zadgai teatr-t orj irev buheegee avtomataar neegeed hoyer hos mon l nadtai adil kino uzej ehleh bogood gagtshuu ted bidnii hoorondoh yalgaa n ted hosooroo mon saihan tansag mashind tuhlan uzne harin bi huuchirch muudsan sandal deer ori gantsaar uzne. Gevch ted kino uzeheesee iluutei biesgee erhleldseer tsagiig avna ene buhniig harj setgeleer semelj baihaar haridag yum biluu dee geed mashin ordog ih haalga ruu zuglevel suuliin ueiin gangan tsagaan tereg hurts gerel tusgasaar omno ireed zogschihov nuden deer hurts gerel tussan bolhoor harj ul chadna heseg udsanii etsest terhuu mashinii gerel untarhad hajuugaar n zorj garah gesen bolovch mashin dotroos
-‘sain uu Bayaraa” geh tanil duu holoi duuldhad ooriin erhgui zog tusav. heseg zogssonii etsest ergen haraad hen negen mashin dotroos garch irehiig huleevel tas har usee shuluun taviad tsagaan bariu daashinz omsson busgui garch irev. Usee hoish bolgood oodos mini shirthed, Bi heniig harsanaa nudendee ch ul itgej chadana. Nariinhan jinsen omd bariu
t-shirt omsoj gualig bie gaihuulan alhaldag, urt sormuusaa devuur adil dervelzuulen, hoyer alag nudeeree az jargaltaya tomolzdog, ineemsegleleeree zurhiig mini anhnii hairaar myalaagaad uldsen ter l anhnii hairiin mini ezen Daruuhanaar nuuree budchihdag, goyoliin daashin omsoj, ondor osgiitei tufeleer hosluuldag, nudendeh bagiinhaa bayar baysaliin geegui tolov daruu ineemseglesen busgui bolchihood omno mini zogsoj bailaa.
-Sain uu ulzalgui udsan baina shuu geed garaa yavuulbal
Azaa-martchihsan baih shiv dee geed garluu mini harsanaa mgl hun baina daa sain l baij baina geed gariig mini atgav. -Harin chi yamarshuuhan baina daa
-naiz n sain baigaa togschihood harih geed l baij baina.
Azaa-aan tegeed hezee butsah ve
-3 onogiin daraa l MGL yavah baihaa.
Azaa-aan bi nodnin MGL-d ochson ih oorchlogdson baina lee chi end yu hiij yavaa yum be dee.
-kino uzdeg yumuu geed l, harin chi
Azaa-naiz n end bainga l irdeg shuu dee neeren tegeed kino goo duusgahgui yagaad yavah gej baigaa yum
-gantsaaraa evgui yumaa tegeed l yavdag yum biluu geed alhaj bailaa
Azaa -naiz busgui chini yasan yum be?
-2 jiliin omno ongorchihson shuu dee (sanaa aldav)
Tereer buruu asuult asuusandaa gemshin uuchlalt ereed heseg chimeegui baisan aa

Azaa-bi gantsaaraa chi gantsaaraa tegvel hoyulaa niileed uzej boloh l yum baina zavtai bol nadtai hamt uzehgui yu
-tegye l dee

Tereer mashiniihaa haalgiig ongoilgoj ogood terhuu zadgai kino teatriin gol ruu n hodlov.
Onooh amilaagui baisan altan zul tsetseg zurh dotor ahin soyolno medreegui baisan saihan medremj zurh setgel dotor mini ahij nahialna. Urgelj sanaj bdooj yavdag baisan onooh hoorhon ohin mini odoo minii derged bodol bolon suuj baina gedegt itgej ul chadna.
Hen heniigee yu heleh bolon yu hiihiig harj heseg chimeegui suunsii etsest
Azaa –ug neevel uushig nee gej bi chamd ene 2 Jilin hugatsaand bodoj sanaj yavsan aa helj bolhuu geed oodoos shirtev
-teg l dee nadad ch gesen heleh zuil bii
Azaa-chamaig 2 jiliin turshid naddeer hured ireh bah esvel nadruu yadaj gants uda zalgaasai gej husej huleej suusan shuu
-“bi ch gesen chamaig mash ih sanaj bodoj zuudelj baisaaan” gej helehdee tuunii nuuriig harj chadsangui ee
Azaa-tegvel yagaad nadruu neg ch udaa zalgaj boloogui yum be
-chi medne shuu dee naiz busgui mini ongorson gedegiig
Tereer buruu zuil hondoj yarilaa gesen met tolgoigoo bohiilgosonoo
Azaa-uuchlaarai
-zugeerei bi chamaig shuvuudiin duutei ogloo serehdee odor, oroi gej urgeljilej baidag amidral dundaa chamaig mash ih sanaj baisaan moriig mini tusheed erhlej baisan ter odriig bi urgelj dursdag baisan gej helhed iher dataj gomdliin nulims asgaruulmaar sanagdana.
Azaa-bi ch gesen chamaig mash ih snaaj chamaig manai restoran deer ahij irne gesen ugendee hureh baih gej urgelj l tend ochichihood terhuu shireen deer chamd zoriulsan goyoliin huvtsastai suusan odruud mini olon shuu olon gej helhed tuunii tseejnees gunigiin bul chuluu avagdsan met tereet gun amisgaa avaad -hoyulaa oor gazar ochih uu kino duuschihlaa gej helhed n say sehee oron harval onooh kinonii durs muutai bichleg n shajignasaar duusch baiv.
-tegye l dee bi harin LA sain medehgui shuu chi ahij l nadad uzuuleh hereg garah n dee
Azaa –chi bugdiig n mednee odoo harin gantshan gazar l baigaa tiisheegee hoyulaa yavya daa
-haashaa
Azaa -hosuudiin tsetserleg gej aav mini shineer neesen gazar bii tiishee ochyoo.

2 jiliin omno yugaa ch medehgui tuuniig dagaj yavj baisan shig odoo ch gesen tuunii araas dagana gagtshuu suuj baisan mashin n Lexus gs503 hemeeh tansag mashin bolon oorchlogdoj ee
Azaa mashinaa terhuu tsetserlegt gudamjnii omno orhiod hoyul hamt aajuuhan alhalsaar tsetserleg ruu orvol, alhah zamiig mini terhuu tsetserlegiin gereltuulegchnuud shoniin saran adil gereltuulne.

Neg l medhed tuunii garaas hotlochihson tsetserlegeer tuuntei alhalna tuunees busguin bieiin gaihamshigt elch medregdej hair mini chimh chimheer soyolod ch baih shig Azaa bid hoyer bie biesiinhee setgeliig medreh met chiv chimeegui alhalsaar.

Boroon dusluud neg negeer duslaj gazart shingej ul dogton ursana
Azaa- boroo oroh n uu daa
-tiim baina aa dusalj baina. Gej shivneh todiid tuund heleed turuunees hoish setgeliig mni ezemdej baisan ter goo uzesgeleng tevrev.

Dusalj baisan boroo duu shuutaihan shiruusne tuuniig daaruulahgui gesendee tseejindee naan changaas changa tevrehed busgui bieiin yaldam anhil tanhil uner unertene
tengerees gazart shaagin asgarah boroo Azaa bid hoyeriin deer asgarch huvtsas nivtelsen boroon dusluud biein zavsraar huit daaguulan ursna
Azaagiin bie ‘Uureesee toorson boljmor huitend boroond daarah shig” dagjin chichirne tseejind mind shigdsen ooriin hairaa ondoroos shaagiih boroonoos dus l ch hurgehgui hamgaalna gedeg daanch buteshgui eee

-‘Azaa bi chamd hairtai” tuund helehiig husej baisan ug mini setgel tseejiig turen garav tuunees yamar hariu ireh n daana ch odoo ul hamaarna gagtshuu gazar deer hairlasan hair mini ter ooroo baisaniig medeesee l gesendee nulims dussan boronoor bi tuund hellee
Azaa tseejind mini naasan tolgoigoo orgohod harlha Mgl ohiniih shig alag hoyer nudneees n huiten boroon duslaas denduu ontsgoi bas unetei nulims tunii hatsariig dagan ursna.

Azaa-chi haana bairlaj baigaa ve hurgej ogyoo oroitloo suit zaluu mini huleej baigaa gej helhed onooh hairand haluursan tevrelt mini haruulsiin gunigaar soligodoj tuuniig taviv.
Tuunii helsen “suit zaluu” mini gesen ugiig bodsoor neg l medhed geriinhee omno irjee tuunii mashinaas garahdaa setgeld shurgalsan terhuu gunigaasaa bolj helne hiine gej baisan buhnee or tas orhiod tuuniig orhin geriinhee haalga ruu alhallaa gerel n asaalttai mashin ul hodlon zogsoor l mashinii haalga ongoih chimeeneer ergej harval Azaa asgarah boroon duslaas ul ain guij ireed tseejind mini naaldasnaa
Bi ch gesen chamd hairtai geed uruul deer mini unsehed hichneen udaan bi ene delhii zovlon jargalaas tasarch tuunii uruulan deer udsaniig ul medne. Havriin boroo zurh nevtlen shaagsaar l Azaa yadam huruun dahi bogjoo tailan ogsonoo
Azaa-eejiin min purity ring(amlaltiin bogj) bi ch gesen bas nohortoo l ariun bie ee ogno gej bodoj baisan yum harin ene bogj chamd dursgal bolj uldegee harin bi bas ariun bie mini margaash odor oor huntei gerlene hairlaj baisand bayarlalaa bas bas hair gegch tiim saihan zuil baidagiig amtluulsand bayarlalaa gej ter heleed hair amtagdsan bas hagatsal medregdsen boroonoor namaig orhin yavlaa.
Boron dusluud shaagsaar l

Julie derged mini suugaad tolgoig mini ovdog deere tavin namaig shirtseer l bailaaa tereer chihend mini busguin zoolon amisgalaar chi amlasanaa martsan uu gej zoolon shivnev. Zochin servel tsag ogloonii 6 g zaajee shono zuudendee Julie –g zuudlesenee ch sanaad suuliin ued tereer zuudend mini urgelj l minii amlasan amlaltiig nehen ireh bolson bilee MGL ruu avch yavahaar beltgesen heden huvtsasaa teeshruugee chiheh zuur deer
Julie ongorsonoos hoish erdoo ch haragdaagui jijighen zagalmai mon Azaagiin ogson bogj engriin halaasnaas mini gazart unav. Terhuu zagalmaig bolon bogjiig harah zuuraa bi say l Julie-d yu amlasan bolood yamar amlalt nehen Julie minii zuudend ireed baisaniig oilgoh shig bolj arai l uilsangui. Terhuu huuchirsan modon zagalmaig gartaa avan hezee ch guij baigaaguigeeree Ertontsiin ezenii huu Esus ees ovdog sogdon guilaa

Omno n bi hezee ch Tanias guij baigaagui ee harin ta minii guiltiig odoo sonsooch hiih yustoi zuilsiig mini zaaj ogooch buhii l gem buhii l buruu zuilsiig mini ta uuchlaach nadtai hamt namaig zov zamruu daguulaach gej guigaad terhuu zagalmain zuultee huzuundee zuugeed bosov.

Nar ali hediinee mandaj ee gart mini baih jijig bogjnii Ezen Azaag haana gerlej baigaag mon ene huu nuser tom hotiin ali sumd n gerlej baigaag taaj medhed hetsuu suuld prom deeree omsson goyoliin tsagaan kostiumaa omsood tsetsegiin delguurluu taxi barin zuglelee
Urtaas urts alaglasan tsetseguud oroostei baih ter huu delguuiin languun deer setguuluud oroostei baih bogood hurimiin huvtsastai Azaagiin zurag garsan negen setguuliig shuuren avaad unshval tereer LA tovd bairladag negen babtist sum-d huimlahiig olj medev gartaa taaraldsan hamgiin tom tsagaan sarnain baglaagaa hudaldaj avaad tuunii gerleh sum ruu taxi gaar yavahdaa bitgii btigii l hotsorson baigaasai gej Ertontsiin ezenees guisaar l bailaa.

Ogloonii 7n tsag gehed LA iin hotiin zam ajildaa, surguulidaa, alban gazarluu yavah gesen humuusiin unaa, tergend boglorood nelenhuidee tugjree uushchihsen haashaa l harna tugjree. Taxi nii jolooj namhan Mexico zaluu hotiig tochilson dot zam medne herev $20 nemj tolvol hurdan hurgej ogoj boloh yum gej sanal tavihad halaasnaasaa $50 gagraj ogood hariu hereggui shuudhan l namaig hurgeed og bi achiig chini hezee ch martahgui gej aria l hashgirsangui helev.

Hotiin dunduur suljij davhisaar neleen huuchinii hiitstei olon mashin tereg tsuglarsan sumiin uudend irev sumiin daaman haalga hediinee haagdaj hun bur hotsrolgui orson ch hairtiigaa aldahgui baih tsoriin gants bolomj mini en yum bolhoor terhuu sumiin haalgiig tulhen orloo
Sumiin pastor hoyer hosiin hurimiig Ertontsiin ezend daatgan usnhij bailaa tereer hen ene hoyer zaluu hosiin hurimiig eserguutesej baina ter hun odoo ugee helne uu esvel uurd duugui baina uu gej helj duushad hamag chadlaaraa bi zovshoroohgui baina aaaaaaaaaa gej hasshgriav sumd baisan humuus bujignaldan nadruu ergen harhad Azaa ch mon gaihsan nudeer nadruu ergen harlaa. Azaa suit zaluu Mike iinhaa gariig taviad guin irhed end tendhiin survaljlagchid zurag shar hiilgen darna neleen nas n ondor garsan bolov uu gemeer buural tolgoitoi ovgon sumiin hamgiin urd taliin egnees bas bosoj ih l changa duugaar “bi ch gesen zovshoorohgui baina bi amidraldaa ohiniihoo hurimiig buruu hiij aldsan hun odoo harin ach ohihiniihoo az jargalaar toglmoorgui baina minii ach ohin ooriin hussen amidralaaraa amidrag ee”’ gehed tend tsuglarasan hurgenii taliin humuus sumees tsuvran gartsgaav. Ardaa atgasan tsagaan sarnaigaa Azaa-d oghod
Azaa-bayarlalaa minii hairaa amjij irsend geed hairiin nulimstai nudeer shirteed uruul deer mini unsehed gerliin hurdaar bi AZ jargaliin oron luu ayalj bailaa.


El yavdlaas hoish 7 honogiin daraa Azaagiin ovoo Zorigtod bolson emegnelt yavdaliin sanan ahij iim uil yavdal bolgohguin tuld bid hoyert haruul hamgaalalt tavisan bolovch hoyul hun amitnii hel amnaas mon end tend yavj ul chadan urgelj haraa hyanaltand baihaas daijin Mgl ruu JAPAN AIR iin irgenii engiin nislegiig songon suugaad gazraas negentee tasarlaa. Ayulaas avragdsan araatnii byatshan zulzaga met moriig mini derleed taivan noirsoh minii gunj bas mini hairiin ezen minii derged baina bas hezee ch bodoj sanaj baigaaguigeer mini husliig mini bieluulsen egel bus Ezen namaig harj baigaa bolhoor bi alzaahgui eeeeeeeee

Amidral urgeljilseer………………………………


attack_girl - January 1, 2005 07:39 PM (GMT)
ZOHIOLIIG UNSHIGCH SETGEGDELEE BICHIHIIG HUSSEN HUN BURT
TA BUHENEES GUIJ BAINA END SANAL HUSELTE BICHIHGUI BAIHIIG HUSIE HARIN DOOR BAIGAA

AUGAA HAIRIIN TUUHUUD (SHUUMJLEL MAGTAAL SANAL HUSELT)
GESEN SEDEV RUU ORJ SANAL HUSELTEE MON BUHII L ASUULT MAGTAALAA TEND BICHINE UU GEJ URYAA END ZOVHON ZOHIOLUUDAA BICHIJ DUUSGAH GESEN YUM OLON HUNII BICHLEG ZAVSAR N OROHOOR BUTSAAGAAD ALDAAGAA ZASHAD HUNDREL GARCH BAIGAA TUL ENE ASUUDLIIG TA BUHEN OILGONO GEJ NAIDAJ BAIN
TA BUHEN MINII ZOHIOLIIG GOLOLGUI UNSHIJ BAIGAAD TALARHAJ BUIGAA DAVHAR ILERHIILYEE
erhem gishvvd ta bvhendee Tumlee hemeh aldart bidnii negen l adil bidnii neg veinhnii bichsen ene ugvvllegiig bihcej vldeelee!

-Alternative- - January 13, 2005 07:38 PM (GMT)
za naiz ni unshij ehelsen shyy!!! yo ehniihiig ni unshih gej zowloo shyy ter bol yag minii tyyh bain daa...

***me*** - January 23, 2005 04:29 AM (GMT)
:cry: tegvel 2 naiz neg bandid sain boltson,tegeed 2laa sain naiz shdee tegvel yaah ve???hariulj tuslaach

attack_girl - January 26, 2005 08:45 PM (GMT)
ali neg ni ali neg ni shvv vnheer sain naiz geed bgaa terniigee hvndelj bas hamgaalj hairlaj chaddag bogood hezeed tvvniig naizaa gej boddog bol hen uhaalga ni naizdaa zai tavij ogoh eostoi... aan oor neg tohioldol gevel ter boy ni aliniig ni geed bgaa yum tenrees ni harj baij 20laa sain yariltsaj asuudliig shiideh heregtei gevch ene ih hestvv nvheer l sain naizuud bol asuudliig davan tuulj ooriigoo ch zoliosolj chaddag baih heregtei gej bi boddog ... minii bodol shvv!

attack_girl - January 26, 2005 08:46 PM (GMT)
QUOTE (-Alternative- @ Jan 14 2005, 03:38 AM)
za naiz ni unshij ehelsen shyy!!! yo ehniihiig ni unshih gej zowloo shyy ter bol yag minii tyyh bain daa...

heeh naiz ni tuiliin ih bayartai baina aa!

***me*** - January 29, 2005 10:50 AM (GMT)
hetsuu ch yum bolj baina daa.hehe

attack_girl - January 29, 2005 06:13 PM (GMT)
za yasan me? oligtoi avchmaar yum baival avaad tegeed busdiig ni hayachihaarai... zvgeer l helsen yum shvv hehe...

MR.E - February 7, 2005 04:06 AM (GMT)
TUN GOY ZOHIOL BNA,GEHDEE NAIZ NI UNSHAAGUI L BNA.DENDUU IH YUM AA.




* Hosted for free by InvisionFree